marraskuu 25, 2006 klo 11:08 ip (EU, Globaali demokratia)
Tänään päättynyt Lymecin (Euroopan Liberaalinuorten) syyskokous Oslossa sujui hyvän yhteishengen merkeissä. Järjestön pääsihteerinä jatkaa kroatialainen Srd Kisevic. Kokous oli yksimielisesti Kisevicin uudelleenvalinnan kannalla.
No Visa!
Kokousväki piti myös mielenosoituksen viisumivapaan Euroopan puolesta Oslon keskustassa. Mielenosoituksessa murrettiin pahvinen “Berliinin muuri” symbolina uusien Eurooppaan syntyneiden raja-aitojen hajottamiseksi. Mielenosoitus oli osa Lymecin “No visa” -kampanjaa.
Kosovon itsenäisyys
Kokouksen poliittisena antina oli muun muassa Kosovon itsenäisyyden tukeminen ja pitkä yleiskeskustelu EU:n maataloustukipolitiikasta. Kokous otti kantaa maataloustukien poistamiseksi. Tämä herätti runsaasti keskustelua erityisesti pohjoismaisten edustajien kritisoidessa sen sanamuotoja. Pitkän päälle emme voi jatkaa tukipolitiikkaa, mutta sen suora romahduttaminen oli kuolinisku suomalaiselle elämänmuodolle.
Maatalouden haasteet
Suomalainen viljelijä ei enää tänä päivänä nauti samanlaista talounpoikaista vapautta, jollaista Keskusta on puolustanut. EU:n maataloustukipolitiikka on kiemuraista eikä tue oma-aloitteisuutta. Suomalaiset viljelijät olisivat varmasti mielellään tuomassa oman näkökulmansa Lymecin maataloustukikampanjaan. Lymecin puheenjohtaja Roger Albinyana i Saigí pitikin tärkeänä saada nuoret viljelijät ympäri Eurooppaa kokoontumaan niiden suunnattomien haasteiden äärelle, joita tulevaisuudessa näyttää olevan edessä. Sillä kukapa viljelijän asemaa tuntee paremmin kuin viljelijä itse? Toivottavasti näemme jo pian Lymecin kautta järjestettyä kansainvälistä toimintaa maatalouden tiimoilta, johon Keskustanuoret ovat vahvasti ottamassa osaa.
Venäjän tilanne
Kokousvieraita puhutti myös kahvipöytäkeskusteluissa Venäjän tilanne. Suomalaisten ja virolaisten tulee olla tulevaisuudessa erityisen aktiivisia tässä kysymyksessä, sillä paras ammattitaito ja Venäjän tuntemus ovat epäilemättä lähialueilla. Viron Keskustanuorten puheenjohtaja Henri Kaselo ilmaisi kokouksessa myös oman kiinnostuksensa toimia sillanrakentajana yhdessä muiden lähialueen maiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa muun Euroopan ja Venäjän välillä. Uskon, että Suomen Keskustanuoret tulee olemaan myös aktiivinen tässä asiassa, sillä suhteemme itään ovat aina olleet hyvät ja meiltä löytyy paljon Venäjän ystäviä, jotka jakavat yhteiset ilot ja huolet normaalien Venäjän kansalaisten kanssa.
Kiitos
Lämmin kiitos valitsijoilleni että sain olla Suomen Keskustanuorten edustajana tässä äärimmäisen mielenkiintoisessa kokouksessa.
Kommentoi
marraskuu 9, 2006 klo 8:09 ip (Aatteet, EU)
LYMEC
Parin viikon päästä järjestetään LYMECin, Euroopan Liberaalinuorten, seminaari ja valtuuskunta Oslossa. Seminaarin aiheena on kilpailukykyinen Eurooppa. Matka taittuu mukavasti laivalla ja junalla.
Vahingonilo
Kilpailukyvystä puhuvat poliitikot puhuvat yleensä virheellisesti pelkästä taloudellisesta kilpailukyvystä ja taloudellisesta menestyksestämme verrattuna muihin alueisiin. Suomalainen hymyilee kierosti, kun saa tietää, että USA:n BKT on laskenut (milloin se tapahtui edellisen kerran?) tai ainakin oma BKT:mme on kehittynyt USA:ta suotuisammin. BKT:n muita maita nopeammasta kasvusta on tullut puhdas poliittinen tavoite. Pahin kilpailijamme tässä kisassa on USA. Myös Kiina, Venäjä ja Japani ovat mukana taistelussa. Muista ei paljon tarvitse välittää. Me suomalaiset olemme saaneet tottua tässä kisassa voittoihin kuin aikanaan pitkän matkan juoksukisoissa.
Terve kilpailu
BKT on hyvä mittari samalla tavoin kuin 10 000 metrin juoksuun käytetty aika. Harrastelija voi olla iloinen juoksutuloksensa paranemisesta myös vertaamatta sitä muihin. Nopeammin juostu kymppitonni kertoo kohonneesta kunnosta ja näin terveellisemmästä elämästä.
Juoksutulosta voi kuitenkin parantaa myös epäterveellisin keinoin. Kun kilpailu käy liian kovaksi, voi urheilija sortua käyttämään elimistölleen vaarallisia doping-aineita. Samoin voi käydä, jos tavoittelemme pelkkää BKT:n kasvua, luulemalla paperilla kasvavan numeron tarkoittavan automaattisesti parempaa maailmaa. Numeroihin tuijottamalla voimme unohtaa, että pelkkä BKT:n kasvu ei voi olla politiikan ydin. Politiikan tehtävänä on parantaa elinolosuhteitamme, ihmisen hyvinvointia ja turvata ympäristömme säilyminen tai oikeastaan paraneminen omien lastemme iloksi.
Terve kilpailu on hyväksi. Mutta niin kuin hyvin voiva kymppitonnin juoksija tietää, elämä on muutakin kuin numeroiden perässä juoksemista. Hyvinvointiamme parantaa amerikkalaisen ja afrikkalaisen onnellisuuskin. Voimmehan me paremmin kun veljemme ja siskommekin voivat hyvin.
Jokainen on jossakin hyvä
Haluan Oslossa nostaa esiin terveen kilpailuhengen ja muistuttaa, että BKT ei saa mielenkiintoisuudestaan huolimatta nousta elämämme (politiikkamme) tärkeimmäksi asiaksi. Ja onnea USA:han korkean bruttokansantuotteen johdosta! Mepä johdamme kuitenkin hiilidioksidipäästökilpailussa heitä ja ero sen kuin kasvaa! Kilpailukykymme siinä lajissa on USA:laisia parempi. Afrikkalaisiin verrattuna olemme kuitenkin pahasti perässä, mutta vielä se ero kurotaan kiinni!
Kommentoi
lokakuu 22, 2006 klo 9:56 ap (EU, Globaali demokratia)
Putinin tuomiset
Vladimir Putinin Suomen vierailun alla on Venäjän demokratia sekä ulko- ja energiapolitiikka saanut runsaasti palstatilaa. Miltei jokainen suomalainen olisi ilahtunut, jos virallinen Venäjä olisi tuonut meille ykkösuutisia Tsetsenian sodan lopettamisesta, pyrkimyksestä parantaa vähemmistökansojen asiaa sekä esitellyt Anna Politkovskajan murhaajan.
Kaukasuksen kansojen itsemääräämisoikeus
Näiden uutisten sijaan meille ovat omat tiedotusvälineemme kaiuttaneet tietoja muun muassa kasvavista jännitteistä Kaukasuksella, Venäjän ikiaikojen sotatantereilla. Jostain käsittämättömästä syystä meille on muodostunut käsitys, että konfliktin osapuolet ovat Venäjä ja Georgia. Meille kerrotaan, että kyse on konfliktista, joka sijoittuu Georgialle kuuluviin Abhasian ja Etelä-Ossetian maakuntiin. Pienenä kansana meitä luulisi kiinnostavan, että kyseessä ovat alueet, joilla asuvat abhaasien ja ossetialaiset piskuiset kansat. Käsittääkseni näilläkin ihmisillä tulisi olla itsemääräämisoikeus.
Meille suomalaisille syötetäänkin jatkuvasti pajunköyttä siitä, että Venäjän tukemat itsenäisyysliikkeet olisivat jotenkin vähemmän arvokkaita kuin muut. Vierailin noin vuosi sitten Georgian entisen pääministerin Bessarion Gugushvilin luona Vantaalla. Hänen mukaansa Georgiassa ei ole sitten Zviad Gamsahurdian ollut georgialaisten valitsemaa presidenttiä. Eduard Sevarnadze oli Venäjän (joskin sittemmin Venäjän kanssa riitaantunut) ja Mihail Sahakasvili USA:n valtaannostama presidentti. Gugushvili kysyi Sahakasvilin valtaannoususta tuolloin minulta: “Mitä luulet, kuinka monta euroa pitää georgialaiselle kadunmiehelle maksaa, jotta hän menee osoittamaan mieltään Tbilisin kaduille vaatien vallanvaihtumista? Riittääkö kymppi vai pitääkö maksaa jopa kaksikymmentä euroa?”
Niinpä. Siksipä tänään USA:n on vaikea olla tukematta Georgian pyrkimyksiä ottaa haltuunsa Etelä-Ossetia ja Abhasia. Myös meillä riemuittiin Georgian ruusujen vallankumouksesta. Siksi meidän on vaikeaa myöntää, että Venäjä saattaa olla oikeassa. Ossetialaisilla ja abhaaseilla on oikeus päättää omasta kohtalostaan.
Baltian demokratian tila
Meille suomalaisille ja länsieurooppalaisille on myös tähän saakka ollut mahdotonta myöntää Venäjän olevan oikeassa puhuessaan Baltian demokratiavajeesta. Vain pari vuotta sitten jopa presidentti Tarja Halonen kehotti Venäjää olemaan puuttumatta Baltian maiden demokratian tilaan ja hoitamaan omat ongelmansa ensin. Näin Halonen osoitti täydellisen välinpitämättömyytensä Baltian venäläisvähemmistöä kohtaan, josta Putin on jatkuvasti ollut huolissaan.
Kuinka on mahdollista, että 2,3 miljoonasta Latvian asukkaasta peräti 420,000 on ilman kansalaisuutta? Äänioikeus on siis vain 80%:lla väestöstä. Sama koskee oikeutta matkustaa ilman viisumia sekä oikeutta saada yhtäläinen sosiaaliturva. Virossa sama ongelma koskee 168,000 maassa asuvaa ihmistä 1,3 miljoonasta.
Tilanne on kuvottava. Presidentit Putin ja Halonen ovat väärässä syytellessään muita demokratian heikosta tilasta. Omia virheitä ei voi peittää sanomalla muiden olevan vielä pahempia.
Kommentoi
lokakuu 9, 2006 klo 12:38 ip (Aatteet, EU, Globaali demokratia)
Euroopan Liberaalinuoret teki aloitteen täysin viisumivapaasta Euroopasta ELDR:n kongressille, joka järjestetään 12-13.10.2006 Bukarestissa Romaniassa. Tämän äärimmäisen tärkeän aloitteen voi vain toivoa menevän läpi ELDR:n kongressissa. Sen sijaan sen läpimeno EU-tasolla onkin jo kokonaan toinen juttu.
Tällä hetkellä eurooppalaisten ennakkoluuloja toisiaan kohtaan ruokkii viisumimääräysten järjettömyys. Suomen ja Venäjän kansalaiset eivät voi juuri vierailla toistensa luona esimerkiksi Karjalassa, vaikka asuisivat muutaman kilometrin etäisyydellä toisistaan. Kontaktien puute normaalien kansalaisten tasolla on omiaan ruokkimaan ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä vieraista kulttuureista. Ennakkoluulot ja väärinkäsitykset voivatkin olla alku suuremmillekin konflikteille.
Tällä hetkellä Venäjän ohella viisumimääräyksistä kärsivät pahimmin Ukraina, Valko-Venäjä, Moldova, Albania, Bosnia & Herzegovina, Montenegro, Makedonia, Turkki ja Serbia tai tarkemmin ottaen näiden maiden normaalit kansalaiset.
Tullimääräykset
Viisumisäännösten järjettömyyden lisäksi myös tullisääntelyt EU:n rajoilla ovat käsittämättömiä. Vain siksi, että jokin tuote on valmistettu viiden kilometrin päässä Suomen rajasta, on sen tuominen meille hirvittävän byrokratian takana, kun taas tuhansien kilometrien päässä Espanjassa valmistetut tuotteet vain lastataan lentokoneeseen tai laivaan ja puretaan Suomessa. Ei olekaan ihme, että salakuljetus Suomen ja Venäjän välillä kannattaa ja voi hyvin.
Edellisessä työpaikassani DHL:llä sain nähdä, että salakuljetus ei ole suinkaan vain venäläisten organisoimaa, vaan myös suomalaiset ovat siinä vahvasti mukana, vaikka media haluaa antaa asiasta toisen kuvan. Paras lääke järjettömyyksien loppumiselle on poistaa rajamuodollisuudet Euroopan maiden väliltä kokonaan.
6 Kommenttia
lokakuu 6, 2006 klo 12:07 ip (EU, Globaali demokratia)
Viime päivinä julkisuudessa on keskusteltu vilkkaasti EU:n laajentumisesta ja uusien jäsenmaiden liittymisestä Schengen-alueeseen.
Turkki
Matti Vanhanen kertoi BBC:n haastattelussa vastustavansa Ranskan sisäministeri Nicolas Sarkozyn esittämää ehdotusta, jonka mukaan Turkille tarjottaisiin EU:n täysjäsenyyden sijaan erityiskumppanuutta. Vanhasen toisti jo tutun lausuman, että Turkki otetaan EU:n täysjäseneksi, kunhan maa täyttää jäsenyysehdot.
Turkin suurin este EU-jäsenyydelle on hallituksen kyvyttömyys turvata kurdien ihmisoikeudet ja kansallinen itsemääräämisoikeus. Samoin armeijan valta maan poliittiseen johtoon ja suuria puolueita suosiva vaalijärjestelmä ovat vakavia ongelmia maassa.
Jos ja kun nämä ongelmat Turkissa ratkeavat, ei EU:lla ole mitään syytä syrjiä Turkkia jäsenyyden suhteen. EU:ssa on jo nyt hyvin erilaisia kulttuureja ja koko Unionin tarkoituksenakin on ylikansallinen ja ylikulttuurinen päätöksenteko ja rauhan rakentaminen yhteistyön kautta.
Bulgaria ja Romania
Bulgaria ja Romania liittyvät vihdoin EU:n jäseniksi vuodenvaihteessa. Maiden jäsenyys tuntuu olleen vaikeasti nieltävissä joillekin poliitikoille ja kun EU:hun pyrkii yhä uusia jäsenmaita, alkaa heidän kärsivällisyytensä olla lopussa. Keskustalaisesta EU-komissaarista Olli Rehnistä on tullut tasapuolisuutensa vuoksi suosittu jäsenyyttä hakevissa maissa. EU ei voi asettaa tiukempia kriteerejä hiekkalaatikolle leikkimään pyrkiville uusille lapsille. Kaikkia maita on kohdeltava tasapuolisesti. Monet ongelmistamme ovat yhteisiä. Ympäristön tila, rikollisuus ja ihmisten liikkuvuus ovat asioita, jotka eivät tunne rajoja. Jos lainsäädäntö laahaa näissä asioissa jäljessä, joudumme ongelmiin ja kansa menettää valtaansa.
Balkan
Entisen Jugoslavian maat ovat myös jonottamassa EU-jäsenyyttä. Romanian ja Bulgarian liittymisen jälkeen Jugoslavian kohdalla sijaitsee EU:ssa musta aukko. On käsittämätöntä, että näiden maiden kansalaiset joutuvat kärsimään vielä pitkään matkustusrajoituksista EU:n joustamattomuuden vuoksi. EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso esitti mielipiteen, jonka mukaan nyt pitäisi ottaa laajentumistauko. Matti Vanhanen oli BBC:n haastattelussa jälleen eri mieltä. Kroatia ja muut Balkanin maat eivät voi olla erilaisessa asemassa jäsenyytensä suhteen kuin Suomi tai Viro. EU:n tulee ottaa jäsenikseen kaikki demokraattisesti toimivat ja sinne pyrkivät valtiot Euroopasta ja sen rajoilta.
Ukraina
Kokoomuksen Ville Itälä esitti tällä viikolla helsinkiläisessä paikallislehdessä kriittisiä näkemyksiä Turkin EU-jäsenyyden suhteen. Perusteluissaan hän ihmetteli muun muassa, miksi Ukrainan EU-jäsenyydestä ei meillä koskaan puhuta, vaikka Ukraina on paljon “eurooppalaisempi” valtio kuin Turkki. Ukrainasta vaietaan meillä kilpaa. Tuntuu, ettei entinen neuvostotasavalta kiinnosta ketään, vaikka sen potentiaali vaikuttaa positiivisesti koko Euroopan kehitykseen on nyt EU:n ulkopuolisista valtioista suurin.
Schengen-alueen laajentuminen
Vanhat jäsenmaat ovat pelotelleet viimeksi mukaan liittyneitä kymmentä uutta jäsenvaltiota väittämällä etteivät ne ole vielä valmiita Schengeniin. Schengeniin liittyminen poistaisi maiden välisestä henkilöliikenteestä rajamuodollisuudet ja mahdollistaisi normaalien kansalaisten kanssakäymisen keskenään. Vasta Schengeniin liittyminen antaisi esimerkiksi Baltian kansalaisille tunteen yhdenvertaisuudesta suomalaisten ja muiden vanhojen jäsenvaltioiden kansalaisten kanssa. Kansainvälistä rikollisuutta ei pysäytetä rajoilla vaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Siksi yhteistyötä on vahvistettava, ottamalla uudet jäsenmaat Schengeniin heti ja tehostamalla viranomaisten yhteistyötä eri valtioiden välillä.
Kommentoi
