Asenteella vuodesta 2002

Kova SDP koki kovan kolauksen
Eduskuntavaalien tulos kertoo selvää kieltä. Kansa oli tyytymätöntä SDP:n politiikkaan. Hallituksessa SDP on profiloitunut monelle suomalaiselle Kari Rajamäen ja Eero Heinäluoman kautta. Näin katsottuna on vaikeaa sanoa, että SDP edustaisi pehmeämpiä arvoja kuin Kokoomus. Rajamäen ansiosta Suomen maahanmuuttopolitiikka ja Ulkomaalaisviraston toiminta on ennen näkemättömän poukkoilevaa ja huonoa. Heinäluoman esiintymiset ovat antaneet sen vaikutelman, että tärkeät ympäristöasiat eivät ole SDP:n asialistalla kärkipäässä. Lisäksi puolue näyttää arvostavan erityisen huonosti nuoria jäseniään ja kykyjään.

Ei ole ihme, että moni jäi vaalipäivänä kotiin nukkumaan ja jätti etsimättä ympäristötietoista ja heikomman asiasta välittävää ehdokasta SDP:n listalta. Niin kauas suomalaisesta todellisuudesta on SDP:n johto tuntunut pudonneen.

SDP:ssä pohditaan nyt varmasti vakavasti heikkoja tuloksia, mutta muutosta kovaan politiikkaan ei ole näkyvissä. Maan suurimmassa kaupungissa Helsingissä on seuraavissa kunnallisvaaleissa markkinarakoa pehmeille keskustalaisille ja alkiolaisille arvoille. Muiden epäonnistuminen luo täällä pohjaa Keskustan kannatuksen nousulle. Huolimatta toisen kansanedustajan menettämisestä, Keskusta oikeastaan eteni jälleen Helsingissä, kun huomioidaan edellisten vaalien pääministerikamppailu Anneli Jäätteenmäen ja Paavo Lipposen välillä. Kunnallisvaaleihin 2004 verrattuna kasvoimme Helsingissä prosentuaalisesti toiseksi eniten jääden vain niukasti jälkeen Kokoomuksesta.

Seuraavasta hallituksesta ja hallitusohjelmasta
Hallitusneuvotteluista tulee nyt erittäin tärkeät. Jos uusi hallitus muodostetaan sinivihreälle pohjalle tulee ainakin maahanmuuttajien, yrittäjien ja lapsiperheiden asema paranemaan. Työttömyydenhoito tulee olemaan myös helpompaa, jollei ammattiyhdistysliike ryhdy työreformin torppaamisen kaltaiseen, työttömyyttä kasvattavaan, vastarintaan. Kokoomuksen kanssa maltillisista palkankorotuksista sopiminen on helpompaa ja rahaa jää työttömien työllistämiseen entistä enemmän. Koska palkkaerot mies- ja naisvaltaisten alojen välillä ovat järkyttävät, joudumme ehkä jopa tilanteeseen, joissa miesvaltaisten alojen palkankorotukset on pakko jäädyttää erojen tasoittamiseksi ja työttömien palkkaamiseksi takaisin töihin.

Keskustalaisten näkökulmasta on erittäin tärkeää saada hallitusohjelmaan ruoan arvonlisäveron alentaminen, opintotuen korotus, fossiilisista polttoaineista luopumiseen kannustavia konkreettisia ideoita ja lähipalveluiden turvaaminen. Näiden tavoitteiden vuoksi potentiaaliseksi hallituskumppaniksi nousevat myös Vihreät. Uskonkin, että Vihreät saavat hallituspaikan, jos heiltä löytyy halua todelliseen vastuun kantamiseen ja yhteistyöhön ainaisen kritisoinnin sijasta.

Kaiken kaikkiaan Suomi saa Keskustan johdolla nyt hallituksen, joka tulee toteuttamaan ihmisiä kannustavaa ja rohkaisevaa, positiivista politiikkaa.