Haastoin taannoin tuttujani visioimaan Helsingin rakentamista, kaupunkisuunnittelua ja arkkitehtuuria.
Haasteeseen on tullut runsaasti vastauksia ja sen on lähtenyt myös leviämään. Ainakin seuraavat visiot ovat jo nähneet päivänvalon:
Jaakko Vasankari: Minun kaupunkini
Eeva Kärkkäinen: Helsingistä
Tapio Laakso: Mun kaupunki
Eka bini: Mun stadi
Laura Tuominen: Minun Helsinkini, part one
Timo Riitamaa: Sohvalta käsin ja haukkuen minun kuuluvan kepujugendin parhaimmistoon
Omaa visiointiani Helsingistä löytyy täältä: Helsinki 2027
Alkuperäinen haaste on täällä: Helsinki-kilpailu
Myös sellaiset henkilöt, joita ei ole haastettu voivat lähteä kisaan mukaan ja levittää sanaa. Viedään sitten parhaita ideoita yhdessä eteenpäin!
Timo Riitamaa sanoi,
joulukuu 7, 2006 klo 10:35 ap
Ainakin tämän suppean porukan ajatuksia lukiessa huomaan, että meillä on enemmän yhteisiä kuin erottavia näkemyksiä. Voisiko olla ideaa, että helsinkiläiset nuorisojärjestöt yrittäisivät koota jakamiaan näkemyksiä jonkinlaiseksi yhteiseksi julistukseksi tulevaisuudesta ja vaatimuslistaksi tämän päivän päättäjille, suurille ikäluokille?
Voisin kuvitella, että tällainen julistus toisi huomiota näille yhteisille tavoitteille ja myös järjestöille, jotka niitä esittävät.
asenne sanoi,
joulukuu 7, 2006 klo 3:14 ip
Tuumasta toimeen? Ok?
teme sanoi,
joulukuu 8, 2006 klo 1:42 ip
Anteeksi nyt vaan, mutta tää pohdinta on jotenkin liian muumilaaksomaista ja ennalta-arvattavaa. Kaupungissa saa olla särmää, ja tekniikka muuttuu kahdessakymmenessä vuodessa paljon. Yritän:
1. Kaupunki on jakautunut selkeämmin kaupunginosiin. Muutama esimerkki:
- Herttoniemi-Laajasalon alueella Itäväylä on katettu ja teollisuusalue on muuttanut esikaupunkeihin. Alue on puistomainen ja lapsiperheiden suosiossa, mutta umpikorttelit tarjoavat pienemmille suojaa.
- Teollisuuskatu Vallilassa/Alppiharjussa on muutettu puistoksi, jonka keskus on suuri ulkoilma-allas jota lämmitetään Hanasaaren jätteenpolttolaitoksen ylijäämälämmöllä. Ruumishuoneen Sauna kilpailee Kotiharjun kanssa asiakkaista. Alueelle asuu edelleen sinkkuja ja opiskelijoita, maahanmuuttajatiheys on kaupunkin suurin, ja halutuin asumismuoto on ylimääräisistä kivijalkatiloista tehdyt asunnot joidenka terassit levittäyvät kadulle. Kapakan ja asunnot erottaminen on joskus vaikeaa, mutta väliäkö tuolla jos bileet on hyvät.
- Ydinkeskustassa on vähemmän autoja ja enemmän kävelykatuja, mutta muuten juuri mikään ei ole olennaisesti muuttunut. Miksi olisi?
- Hanasaarta vastapäätä on Autola, joka on poikkeusalue jossa saa ajaa bensalla. Entisöidyt Smartit väistelevät Amerikanrautoja neon-valojen loisteessa.
- Moottoritiet on siirretty tunneleihin tai tunneloitu. Niiden linjoilla kulkevat pitkät talorivistöt joissa on katettua kävelytilaa. Nämä ovat varsinkin pyörätuolinväestön suosiossa. Kantakaupunki jatkuu suurinpiirtein Kehä I saakka.
2. Muuta
- Keskipalkka on 6000 euroa kuussa nykyrahassa, työaika vaihtelee 20-60 tuntiin viikossa. Verotus on nykyisellä tasolla. Rahasta yhä suurempi osa käytetään palveluihin.
- Juopottelu on vähentynyt, Juoppotaksi OY korjaa pahasti humaltuneet talteen selviytymisasemalle ja lähettää laskun perään. Kanta-asiakkaat ohjataan hoitoon.
- Kaupungissa on vuokratilaa paljon: pienteattereita vaikka elokuvaesitykseen, parkkihalleja joissa voi pitää betoniestetiikka bileitä, keittiöitä joihin voi kokoontua kokkaamaan…
- Pasilan Business Cityssä naureskellaan pukumiehille ja jakkunaisille jotka kävelevät ympäriinsä aurinkolasit päässä käsiään heilutellen; toimistotyöntekijät ovat kyllästyneet ainaisiin selkävaivoihin, ja uudet näyttölaseihin ja liikkeentunnistukseen perustuvat käyttöliittymät ovat hitti.
3. Tekniikkaa
- Polttomoottorien käyttö on kaupungissa pääsääntöisesti kielletty. Nykyistä harvemmat autot ovat joko kokonaan sähköisiä tai hybridejä, jolloin kaupungissa liikutaan akuilla. Sähkövespa on suosittu kulkuneuvo.
- HKL hoitaa yhdessä elinkeinoelämän ja Postin kanssa julkisen tavaraliikenteen. Stockan ostokset kulkevat kolmosen ratikan tavaratilassa vaikka Taka-Töölöläiseen kioskiin, josta asiakas ne noutaa. Ylipäänsä varsinainen ostaminen ja myyminen on siirtynyt verkkoon, ja myymälät ovat muuttuneet esittelytiloiksi. Päivittäistavaroita saa pienistä monitoimikioskeista, kauppahalleja on lisääntyneen ruokaharrastuksen takia rakennettu pari lisää.
- Mukautuvat mikrotehtaat valmistavat melkein kaikki tavarat jossain parin sadan kilometrin säteellä, teollisuustyövoima on tästä huolimatta pienentynyt automaation takia.
- Lämpöä ja sähköä tuotetaan jätteiden ja puun poltolla, sekä maalämmöllä. Näiden lisäksi aalto- ja tuulivoima kattavat osan sähköntarpeesta, mutta suurin osa tuotetaan vesivoimaloissa, ydinvoimaloissa ja tuontina avomerituulivoimaloissa. Maa- ja biokaasulla, sekä kaasutetulla hiilellä katetaan kuormapiikkejä.