Haaste
Koska haastoin ystäviäni mukaan pohtimaan Helsingin tulevaisuutta ja kaupunkikuvaa, on vähintään kohtuullista, että jaan myös omia ideoitani vapaaseen levitykseen. Haluan tässä kirjoituksessani visioida, miltä Helsingin tulisi näyttää 20 vuoden kuluttua.
Kävelykeskusta
Tulevaisuuteni Helsinki on etenkin keskustaltaan muuttunut radikaalisti 20 vuodessa. Mannerheimintie on katkaistu autoliikenteeltä eduskuntatalon kohdalta. Myös Pohjois-Esplanadi ja Rautatientorin edustan kadut on muutettu kävelykaduiksi.
Rautatientorin ympäristö Kaisaniemestä Lasipalatsille on muuttunut radikaalimmin kuin mikään muu Helsingin alue. Vielä 2000-luvun alussa harmaalta ja autoistuneelta näyttänyt alue on saanut koristeekseen runsaasti puita, pensaita ja muita istutuksia. Talviaikaan suosituksi tullut luisteluareena Rautatientorilla on muuttunut ympärivuotiseksi. Paikallisliikenteen bussit ja raitiovaunut näyttävät olevan itse rakennuksien ohella ainoat menneestä muistuttavat asiat.
Lihasvoimalla liikkuva kaupunki
Autottoman keskustan toteutumisen lisäksi monet muut hankkeet ovat lisänneet pyöräilijöiden ja muiden lihasvoimalla kulkevien ihmisten määrää kaupungissamme. Kun vuonna 2007 ainoastaan pari prosenttia matkoista tehtiin pyöräillen, on lukema noussut vuonna 2027 yli 15 prosenttiin.
Merkittävimpiä kevyen liikenteen investointeja ovat olleet Kruunuvuorenrannan ja Katajanokan välisen siltayhteyden rakentaminen. Arkkitehtikilpailun perusteella tehty futuristinen ja kaunis silta on helpottanut Itä-Helsingin ja Kantakaupungin välillä kulkevaa kevyttä liikennettä huomattavasti. Lisäksi sillasta on muotoutunut kansainvälisesti merkittävä nähtävyys ja kaupungin uusi maamerkki.
Lasten Helsinki
2000-luvun alussa näytti siltä, että Helsinki oli muuttumassa sinkkujen ja vanhusten kaupungiksi kohonneiden asuinkustannusten ja rauhattoman asuinympäristön vuoksi. Lukuisat muutokset toivat kuitenkin lapset takaisin kaupunkiin.
Helsingin autottomassa keskustassa voi vuonna 2027 nähdä runsaasti lapsia, jotka nauttivat muun muassa Rautatientorin luisteluareenalla tai Kaisaniemen puistoon rakennetussa suuressa leikkipuistossa.
Hernesaaren uusi asuinalue on juuri valmistunut. Siitä tehtiin erityisen lapsiystävällinen. Hernesaaresta Helsingin edustan saariin lähtevät lautat vievät pienokaisia nauttimaan saaristoluonnosta ja sen ihmeistä sekä oppimaan kuinka Itämeren luontoa vaalitaan.
Pikkuputiikkien kaupunki
Uusia asuinalueita kaavoitettaessa Helsinki teki suuren muutoksen aiempina vuosikymmeninä harjoittamaansa politiikkaan, jonka ansiosta kaupunkiin rakennettiin runsaasti suuria liikekeskuksia ja automarketteja.
Jätkäsaaresta, Kruunuvuorenrannasta, Hernesaaresta ja muista uusista asuinalueista muodostui oikeita pikkukauppiaitten paratiiseja. Lukuisat pienet kioskit ja ruokakaupat elävöittävät näitä alueita ja antavat alueiden asukkaille mahdollisuuden tehdä ostoksensa kotinsa lähellä.
Helsinki-Tallinna-Pietari kolmoiskaupunki
Vuonna 2027 on Helsingin ja Tallinnan välinen rautatieyhteys vihdoin valmistunut. Kallis investointi tehtiin pitkän poliittisen väännön seurauksena. Tunnelin rakentamiseen päädyttiin lopulta, kun ymmärrettiin, että rautatieyhteys Baltiaan säästäisi runsaasti luonnonvaroja kestävämmän matkailun takia. Myös maidemme välisten suhteiden uskotaan uuden yhteyden ansiosta runsastuvan. Tunnelin ja uudelleen rakennetun Baltian-Puolan rataverkon ansiosta matkustaminen Keski- ja Itä-Eurooppaan on koko Suomesta lisääntynyt runsaasti.
Toinen merkittävä raideliikenneinvestointi toteutui jo 2020, kun Helsingin ja Pietarin välinen rata muuttui useampiraiteiseksi ja nopeammaksi. Pietarista avattiin samalla ratayhteys Tallinnaan ja kaupungeista onkin alettu käyttää kolmoiskaupunki nimitystä, joka on tietenkin pientä liioittelua.
Uudet rakennustaiteen perinnekohteet
2000-luvun alussa moititut lähiöostarit ovat heränneet uuteen kukoistusaikakauteensa. Kontulan ostarista on tullut suorastaan pienimuotoinen arkkitehtien pyhiinvaelluskohde. Sen katsotaan edustavan 1960-1980 -lukujen arvokasta rakennuskulttuuria parhaimmillaan.
Malmin lentokenttä säilyi myös pitkällisen riitelyn jälkeen. Pitkästä taistelusta oli kuitenkin huomattavaa hyötyä lentokentän tunnettavuuden kannalta. Malmin lentokentälle lopulta rakennettiin – funkkistaiteen museo, terminaalin välittömään läheisyyteen.
Sibeliusmonumentti
Kun päätän kaupunkikierrokseni vuonna 2027, huomaan, että jokin ei ole muuttunut lainkaan. Sibeliusmonumentin läheisyyteen on parkkeerattu kolme turistibussia. Monumentilla parveilee ainakin japanilaisia, kiinalaisia ja espanjalaisia turisteja kamerat kourassaan ja leveä virne naamallaan. Ovatko he matkustaneet kylmään Pohjolaan, oman kotini nurkille, vain nähdäkseen tämän?
P.S. Unohdin kilpailuhaasteessani mainostaa Helsingin Sanomien Omakaupunki-kilpailua, joka löytyy osoitteesta omakaupunki.hs.fi. Tein sinne ehdotuksen Helsingin ja Tallinnan välisestä rautatietunnelista, joka parantaisi Itämeren tilaa korvaamalla kuormittavaa laivaliikennettä sekä yhdistäisi maamme tiiviimmin Itä- ja Keski-Eurooppaan.
Jaakko Vasankari oli ensimmäinen bloggari, joka vastasi haasteeseeni, kirjoittamalla vapaasta tilasta ja joukkoliikenteestä blogissaan.
Jaakko haastoi edelleen mukaan Juhani Lohikosken, Tapio Laakson, Osku Pajamäen, Steen1:n, Eka binin, Pekka Buttlerin, Laura Tuomisen, Timo Riitamaan sekä Aija Typön.
Itse haastan vielä Terhi Peltokorven ja Panu Litmasen kilpailuun mukaan.
Keskustelijoina ovat eduskuntavaaliehdokkaat Olesja Selivanova (kesk.), Tapio Laakso (vihr.) ja Teemu Lahtinen (ps.).