Viime päivinä julkisuudessa on keskusteltu vilkkaasti EU:n laajentumisesta ja uusien jäsenmaiden liittymisestä Schengen-alueeseen.
Turkki
Matti Vanhanen kertoi BBC:n haastattelussa vastustavansa Ranskan sisäministeri Nicolas Sarkozyn esittämää ehdotusta, jonka mukaan Turkille tarjottaisiin EU:n täysjäsenyyden sijaan erityiskumppanuutta. Vanhasen toisti jo tutun lausuman, että Turkki otetaan EU:n täysjäseneksi, kunhan maa täyttää jäsenyysehdot.
Turkin suurin este EU-jäsenyydelle on hallituksen kyvyttömyys turvata kurdien ihmisoikeudet ja kansallinen itsemääräämisoikeus. Samoin armeijan valta maan poliittiseen johtoon ja suuria puolueita suosiva vaalijärjestelmä ovat vakavia ongelmia maassa.
Jos ja kun nämä ongelmat Turkissa ratkeavat, ei EU:lla ole mitään syytä syrjiä Turkkia jäsenyyden suhteen. EU:ssa on jo nyt hyvin erilaisia kulttuureja ja koko Unionin tarkoituksenakin on ylikansallinen ja ylikulttuurinen päätöksenteko ja rauhan rakentaminen yhteistyön kautta.
Bulgaria ja Romania
Bulgaria ja Romania liittyvät vihdoin EU:n jäseniksi vuodenvaihteessa. Maiden jäsenyys tuntuu olleen vaikeasti nieltävissä joillekin poliitikoille ja kun EU:hun pyrkii yhä uusia jäsenmaita, alkaa heidän kärsivällisyytensä olla lopussa. Keskustalaisesta EU-komissaarista Olli Rehnistä on tullut tasapuolisuutensa vuoksi suosittu jäsenyyttä hakevissa maissa. EU ei voi asettaa tiukempia kriteerejä hiekkalaatikolle leikkimään pyrkiville uusille lapsille. Kaikkia maita on kohdeltava tasapuolisesti. Monet ongelmistamme ovat yhteisiä. Ympäristön tila, rikollisuus ja ihmisten liikkuvuus ovat asioita, jotka eivät tunne rajoja. Jos lainsäädäntö laahaa näissä asioissa jäljessä, joudumme ongelmiin ja kansa menettää valtaansa.
Balkan
Entisen Jugoslavian maat ovat myös jonottamassa EU-jäsenyyttä. Romanian ja Bulgarian liittymisen jälkeen Jugoslavian kohdalla sijaitsee EU:ssa musta aukko. On käsittämätöntä, että näiden maiden kansalaiset joutuvat kärsimään vielä pitkään matkustusrajoituksista EU:n joustamattomuuden vuoksi. EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso esitti mielipiteen, jonka mukaan nyt pitäisi ottaa laajentumistauko. Matti Vanhanen oli BBC:n haastattelussa jälleen eri mieltä. Kroatia ja muut Balkanin maat eivät voi olla erilaisessa asemassa jäsenyytensä suhteen kuin Suomi tai Viro. EU:n tulee ottaa jäsenikseen kaikki demokraattisesti toimivat ja sinne pyrkivät valtiot Euroopasta ja sen rajoilta.
Ukraina
Kokoomuksen Ville Itälä esitti tällä viikolla helsinkiläisessä paikallislehdessä kriittisiä näkemyksiä Turkin EU-jäsenyyden suhteen. Perusteluissaan hän ihmetteli muun muassa, miksi Ukrainan EU-jäsenyydestä ei meillä koskaan puhuta, vaikka Ukraina on paljon “eurooppalaisempi” valtio kuin Turkki. Ukrainasta vaietaan meillä kilpaa. Tuntuu, ettei entinen neuvostotasavalta kiinnosta ketään, vaikka sen potentiaali vaikuttaa positiivisesti koko Euroopan kehitykseen on nyt EU:n ulkopuolisista valtioista suurin.
Schengen-alueen laajentuminen
Vanhat jäsenmaat ovat pelotelleet viimeksi mukaan liittyneitä kymmentä uutta jäsenvaltiota väittämällä etteivät ne ole vielä valmiita Schengeniin. Schengeniin liittyminen poistaisi maiden välisestä henkilöliikenteestä rajamuodollisuudet ja mahdollistaisi normaalien kansalaisten kanssakäymisen keskenään. Vasta Schengeniin liittyminen antaisi esimerkiksi Baltian kansalaisille tunteen yhdenvertaisuudesta suomalaisten ja muiden vanhojen jäsenvaltioiden kansalaisten kanssa. Kansainvälistä rikollisuutta ei pysäytetä rajoilla vaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Siksi yhteistyötä on vahvistettava, ottamalla uudet jäsenmaat Schengeniin heti ja tehostamalla viranomaisten yhteistyötä eri valtioiden välillä.
