Tapio Laakso haastoi blogissaan minut kirjoittamaan puolueiden eroista. Aihe on mieleinen minulle, joten vastaan haasteeseen. Keskusta on maailman mittakaavassakin hyvin poikkeuksellinen puolue ja vertaan sitä mielellään muihin puolueisiin. Tarkoituksenani ei ole moittia muita, sillä jokaisen puolueen tarkoituksena on Suomessa luoda parempaa yhteiskuntaa. Haluan kuitenkin tuoda esiin niitä merkittäviä eroja, joiden takia Keskusta on minulle läheisin puolue.
Vihreät
Vihreät on 1970-luvulla syntynyt poliittinen liike, joka tekee yhteiskuntajärjestelmää kritisoivaa politiikkaa. Nykyisin Vihreät on lientynyt vanhoihin aikoihin verrattuna. Vihreät muodostuu enimmäkseen korkeasti koulutetuista ja hyvin toimeentulevista kaupunkilaisista. Vaikka Vihreät puhuvat paljon heikomman väestön tilasta, eivät vähäosaiset näy puolueessa. Vihreät on yksi homogeenisimmista puolueistamme, rumasti sanottuna elitististen piirien liike. Vihreät korostavat muita poliittisia liikkeitä enemmän ympäristöasioita ja globaaleja kysymyksiä. Vihreät ovat usein mukana vaikuttamassa eri kansalaisjärjestöissä. Mielenosoitukset ovat vihreille mieluinen tapa tuoda mielipiteensä julki. Vihreissä esiintyy jopa edustuksellista demokratiaa kritisoivia mielipiteitä, joissa arvellaan, että ihminen on liian tyhmä selvittääkseen maapallon ongelmat.
Keskustan suurin ero Vihreisiin verrattuna löytyy nimenomaan sen laajasta jäsenistöstä ja tavasta vaikuttaa. Tapio Laakson tavoin useat ihmiset pitävät vaikeana löytää Keskustan poliittista linjaa. Ongelma lienee nimenomaan puolueen desentralisaatiota, vallan hajauttamista, korostavassa ideologiassa. Keskusta elää ja kuolee kansanvallan mukana. Tutkimusten mukaan missään muussa puolueessa eivät ole yhtä kattavasti edustettuna erilaiset suomalaiset ryhmittymät. Keskusta pyrkii jakamaan vallan omalle jäsenistölleen ja kansalle. Keskustalaiset karttavat usein mielenosoittamista ja heillä on turhiakin ennakkoluuloja kansalaisjärjestötoimintaa kohtaan. Useimmat keskustalaiset olisivat valmiimpia operatiiviseen toimintaan maailman ongelmien poistamiseksi. Toisin kuin Vihreissä Keskustassa ei usein tunneta mieltymystä kritisoivaan vaan kannustavaan politiikkaan.
Keskustassa arvellaan usein, että juuri Vihreän puolueen syntyminen vaikeutti Keskustan kannatuksen kasvua kaupungeissa. Useille keskustalaisille juuri vihreisiin suhtautumisessa tuntuu olevan erityistä tunnelatausta. Toisin kuin Tapio Laakso kirjoittaa, Keskusta ei ole mielestäni konservatiivipuolue vaan pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi uskonnonvapautta koskevissa kysymyksissä Keskusta on liberaalimpi kuin mikään muu puolue. Samoin vallanjakoa koskevissa kysymyksissä Keskusta on hyvin perinteinen liberaalipuolue. Keskusta tukee myös ihmisten mahdollisuutta pienyrittäjyyteen ja on yleensä vastaan valtion puuttumista ihmisten henkilökohtaisiin vapauksiin. Keskusta on konservatiivinen ainoastaan muutamissa yksittäisissä kysymyksissä, joista merkittävin on ehkä maatalouden tukeminen, jossa Keskustan linjaa ei voida pitää ainakaan markkinaliberaalina. Keskusta mielletäänkin Euroopan mittakaavassa sosiaaliliberaaliksi puolueeksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Keskusta on puolustanut nimenomaan vallan hajauttamista ja on näin yleisen eurooppalaisen liberalismin linjoilla.
Kokoomus
Kokoomuksessa puhutaan usein yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Tällä tarkoitetaan usein oikeutta rikastua tekemällään työllä. Kokoomuslaiset uskovat, että parempi yhteiskunta saavutetaan mahdollisimman hyvällä taloudellisella kilpailukyvyllä. Kokoomus korostaa markkinaliberalismia hyvänä työkaluna kohti parempaa yhteiskuntaa.
Suurin ero Keskustan ja Kokoomuksen välillä syntyy nimenomaan markkinaliberalismin korostamisessa. Vaikka keskustalaisetkin uskovat vapaaseen yrittäjyyteen ja mahdollisimman pieneen valtion kontrolliin taloudessa, ei se kuitenkaan ole keskeisellä sijalla puolueen politiikassa. Kun kokoomuslaiset puhuvat yksilöistä, puhuvat keskustalaiset ihmisistä. Kokoomuslaisissa on keskustalaisia enemmän hyvin toimeentulevia.
SDP
Sosiaalidemokraatit korostavat työntekijöiden asemaa ja oikeuksia sekä ammattiyhdistysten vahvaa roolia yhteiskunnassa. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on puolueelle tärkeää. Palkkakysymykset ovat sosiaalidemokraateille tärkeitä.
Keskustalaisiin verrattuna sosiaalidemokraatit puhuvat rahasta ja palkoista erittäin paljon, vaikka useat sosiaalidemokraatit ja heidän kannattajansa ovat hyvin toimeentulevia. Keskustalaiset haluavatkin usein kutsua aatettaan ihmisyysaatteeksi materialistisempien vasemmisto- ja oikeistoaatteiden sijasta.
Perussuomalaiset
Perussuomalaiset korostavat isänmaallisuutta ja kansallisvaltiota. Perussuomalaiset tunnetaan myös tiukan maahanmuuttopolitiikan kannattajina. Perussuomalaiset ovat myös hyvin EU-kriittisiä.
Keskustasta Perussuomalaiset eroaa ehkä eniten maahanmuuttopoliittisissa kysymyksissä. Vaikka keskustalaisetkin uskovat kansojen itsemääräämisoikeuteen ja kansallisvaltioihin, maahanmuuttoa ei kuitenkaan haluta rajoittaa perussuomalaisten tapaan. Myös EU-politiikassa on näiden puolueiden välillä suuria eroja. Keskustalaisten halutessa kehittää EU:ta desentralistisempaan suuntaan, perussuomalaiset haluavat Suomen irti EU:sta.
Vasemmistoliitto
Vasemmistoliittolaiset korostavat antikapitalistisuutta ja näkevät usein USA:n johtaman läntisen hyvinvointivaltioiden blokin esteenä maailman tasa-arvoisuuden toteutumiselle. Vasemmistoliittolaisille heikomman asia on tärkeä.
Keskustalaiset puhuvat hieman vasemmistoliittolaisten tapaan köyhän asiasta. Keskustalaiset eivät kuitenkaan yleensä näe maailmaa samanlaisten materialistisen silmälasien takaa kuin vasemmistoliittolaiset. Harva keskustalainen uskoo, että suuret ismit (kuten kapitalismi) ovat syynä epätasa-arvoon. Keskustassa uskotaan suurten aatteiden sijaan ruohonjuuritason työhön.
RKP
RKP:n kannattajat ja jäsenet ovat enimmäkseen ruotsinkielisiä. Aatteiltaan RKP on suomalaisista puolueista ehkä lähimpänä Keskustaa. Suurimmat erot ovat kielipolitiikassa. RKP mielletään usein Keskustasta oikealla olevaksi puolueeksi ehkä suomenruotsalaisuuden historian takia.
Kristillisdemokraatit
Kristillisdemokraatit korostavat välittämistä ja kristillisiä arvoja. Suurin ero Keskustaan on suhtautumisessa uskontoon. Samalla kun useimmat keskustalaiset haluavat pitää uskonnon ja politiikan erillään, hakevat kristillisdemokraatit neuvoja politiikan tekemiseen jopa Raamatusta. Vaikka kristillisdemokraatit suhtautuvatkin enimmäkseen myötämielisesti muihin uskontoihin, ei puolueessa juuri ole niiden edustajia.
mr_Zombie sanoi,
lokakuu 2, 2006 klo 1:55 ip
Jos Keskusta kerran on liberaali puolue, niin miksei se ikinä ota mitään liberaalia kantaa mihinkään? En esimerkiksi muista, että Keskusta olisi ikinä kannattanut kirkon ja valtion erottamista. Ei se myöskään ole vastustanut asevelvollisuutta tai kannattanut huumelakien liberalisointia. Enpä muista sen ikinä puhuneen erityisen paljon veronalennustenkaan puolesta. Myöskään seksin ostokielto- ja ravintolatupakointitapauksissa mieleeni ei ole jäänyt, että Keskustalla olisi ollut millään tavoin liberaali asenne.
En tajua miksi kepulaisilla on tarve kutsua itseään liberaaleiksi, kun he eivät sellaisia selvästikään ole. Keskustalla ei ole arvoja. Olen tätä sivunnutkin joskus blogissani:
http://pahis.blogspot.com/2006/06/valeaatetta-ja-aatteettomuutta.html
asenne sanoi,
lokakuu 2, 2006 klo 6:47 ip
Kiitoksia kommentistasi mr_Zombie. Keskusta on ennenkaikkea Suomessa syntynyt kansanliike, jonka koko historian ajalle ehkä leimaavin yhtenäinen teema on ollut vallan hajauttaminen (desentralismi). Aivan alkuaikoina se näkyi maaseutuväestön heikon aseman korjaamiseksi tehdyissä poliittisissa päätöksissä.
Keskustan kantava aate on kansanvaltaisuus. Keskusta on kansanliikkeen tapainen puolue, jossa on aina ollut valtava määrä jäseniä. Tässä suhteessa Keskusta poikkeaa muista poliittista liikkeistä. Liberaalius tarkoittaa myös kykyä hyväksyä erilaisia mielipiteitä ja vakaumuksia. Siksi Keskustaan mahtuu paljon erilaisia mielipiteitä esimerkiksi huumelaeista. Myös tiukkoja huumemielipiteitä suvaitaan.
Moni liberalismia tunteva perustelee olevansa liberaali, vaikka ei kannatakaan heroiinin laillistamista. Usein perustelu saattaa olla, että heroiinin orjana ihminen ei ole vapaa vaan riippuvainen – ei pelkästään heroiinista vaan myös sen aiheuttamasta väkivallasta ja narkomaaneja hyväksikäyttävistä kauppiaista. Vaikka osa heroinisteistä ei pidä huumeriippuvuuttaan ongelmana, hyvin suuri osa heistä kokee sen ongelmaksi ja kannattaa toimia, joilla heroiinin saatavuutta vaikeutetaan. Näin nämä ihmiset uskovat saavuttavansa vapautta elämäänsä.
Samoin suuri osa ravintolatupakoitsijoista kannattaa tupakoinnin kieltämistä ravintoloissa, jotta itse polttaisivat vähemmän.
Miltei jokainen keskustalainen haluaa mahdollisimman pienet verokustannukset, mutta uskoo, että veroja täytyy maksaa välttämättömän määrän verran, jotta tietyt yhteiskunnan perustoiminnot voidaan säilyttää. Maksuton kouluruoka on esimerkiksi asia, joka ei toteutuisi ilman veronkeräystä. Maksullinen kouluruoka taas riistäisi monelta lapselta mahdollisuuden syödä koulupäivän aikana ja kajoaisi näin lapsen vapauteen ja oikeuksiin.
Kirkkoon ja uskontoon liittyvissä kysymyksissä Keskusta on aina vannonut uskonnonvapauden nimiin. Meillä jokainen voi vapaasti olla ateisti, kristitty, falungongilainen tai muslimi. Tämä ei ole todellakaan ollut aina itsestäänselvyys. Keskusta ei ole myöskään ajanut kirkon ja valtion kiinnittämistä toisiinsa, pikemminkin päinvastoin.
Kommentoit, että Keskustalla ei ole arvoja. Keskustalla on sen moninaisuuden ja kansanvaltaisuuden vuoksi enemmän arvoja – toisistaan poikkeaviakin – kuin muilla puolueilla. Siksi erilaisten klassisten vasemmistolaisten ja oikeistolaisten arvojen etsijät harovat tyhjää, kun yrittävät ymmärtää keskustalaisuutta. Keskustaa eivät ohjaa ismit vaan ihmiset.
Keskusta ei ole libertaarinen tai uusliberaali puolue. Antaessaan kaikkien kukkien kukkia, se on kansanvaltainen sosiaaliliberaali puolue. Ääriliberaalit eivät pidä sosiaaliliberalismia lainkaan liberalistisenä liikkeenä.
Eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset liberaaliryhmittymät pitävät Keskustaa suomalaisen liberalismin edustajana. Aika ajoin Keskustan sisältäkin saattaa kuulua ääniä, joiden mielestä Keskusta ei ole oikeassa viiteryhmässä, mutta nämä äänet ovat tähän mennessä hukkuneet toisenlaisten mielipiteiden alle. Aikanaan LKP:kin liittyi Keskustaan sen enemmistön pitäessä keskustalaista ihmisyysaatetta ja suvaitsevaisuutta lähimpänä omia arvojaan.
Kiitän vielä kerran kommentistasi ja toivotan erilaisuutta hyväksyvää mieltä, sillä sitä me tarvitsemmekin.
asenne sanoi,
lokakuu 3, 2006 klo 9:58 ap
Haluaisin kommentoida vielä sen verran, että Keskusta ei ole ensisijaisesti liberaali vaan keskustalainen puolue. Santeri Alkion talonpoikaiseen vapauteen pohjautuva vapauskäsite ja Keskustan luonne suomalaisessa poliittisessa kentässä tekee puolueesta kuitenkin Euroopan mittakaavassa liberaalipuolueen.
joojoo sanoi,
lokakuu 3, 2006 klo 5:41 ip
“Puolueiden erot”
Kaikki samanlaisia, haluavat hallitukseen katteettomilla lupauksilla ja kun eivät sitten pääse, räksyttävät oppositiossa. Meno ja meininki säilyy samanlaisena. Puoluepolitiikka pitäisi lopettaa.
Seuraavaksi toivon blogin pitäjältä artikkelia “suhteellinen ääntenlaskutapa”.
asenne sanoi,
lokakuu 3, 2006 klo 5:57 ip
Kiitos kommentistasi joojoo. Itse pidän puoluepolitiikkaa hyvänä tapana hoitaa yhteisiä asioita. Vaihtoehtoina puoluepolitiikalle ovat mielestäni puolueista vapaa kansanedustuslaitos, yksipuoluejärjestelmä, diktatuuri, anarkismi, monarkia ja sotilasdiktatuuri. Näistä Suomessa on pientä kannatusta puolueista vapaalla kansanedustuslaitoksella, anarkismilla, yksipuoluejärjestelmällä ja monarkialla.
Ilman puolueita normaalilla kansalaisella ei olisi mahdollisuutta vaikuttaa läheskään niin moneen asiaan kuin tänään. Puolueista vapaa kansanedustuslaitos kasvattaisi virkamiesvaltaa. Nyt jokaisella on mahdollisuus liittyä puolueisiin ja sitä kautta päästä vaikuttamaan esimerkiksi hallitus- tai oppositiopolitiikkaan. Meidän demokraattinen puoluepoliittinen järjestelmä on kriisissä ja romahtaa, jos kansalaiset eivät enää halua vaikuttaa puolueiden kautta.
Puoluekantoja ei myöskään kannata ottaa liian vakavasti. Valitettavasti kuulemme edelleen puoluetta vaihtaneita syytettävän loikkareiksi. Myöskään keinotekoisia eroja puolueiden välille ei ole syytä luoda. Yhteistyö on tärkeämpää. Miltei järjestään riitantuneissa puoluedemokratioissa äänestysaktiivisuus on ollut heikko. Yhteistyötä tekevät puolueet ovat uskottavampia ja hyödyllisempiä kuin riitelevät. Kansalaiset ovat riittävän viisaita erottamaan puolueet toisistaann ilman turhia kiistojakin.
Hazazel sanoi,
lokakuu 4, 2006 klo 8:29 ip
“Näistä Suomessa on pientä kannatusta puolueista vapaalla kansanedustuslaitoksella, anarkismilla, yksipuoluejärjestelmällä ja monarkialla.”
Monarkia (perustuslaillinen) olisi minua miellyttävä mutta toki epärealistinen vaihtoehto. Varsinkin kun monarkian viehättävyys perustuu osittain siihen, että se edustaa traditiota*, mitä nyt perustettava monarkia ei tietenkään tekisi, no saahan sitä jossitella.
*Tradition tuoma arvovalta tekisi monarkista tasapainottavan tekijän politiikassa, todellisen arvojohtajan. Ainut todellisen elämän esimerkki, joka minulle tulee mieleen on Thaimaa, jossa monarkin vaikutusvalta perustuu nimenomaan hänen nauttimaansa arvostukseen.
ei-konservatiivi, ei-sosialisti sanoi,
lokakuu 4, 2006 klo 10:21 ip
“Keskusta ei ole libertaarinen tai uusliberaali puolue. Antaessaan kaikkien kukkien kukkia, se on kansanvaltainen sosiaaliliberaali puolue.”
HAH! Vai muka sosiaaliliberaali!! Miksi Väyrynen sitten on siellä? Ja ei tosiaankaan kovin sosiaaliliberaalilta tunnu, että kannatetaan asevelvollisuutta, ylioppilaskunnan PAKKOjäsenyyttä, ruotsinkielen pakko-opiskelua, jonkinmoista ryhmäkuria(keskustalla ON jonkinmoinen ryhmäkuri, eläinten törkeää hyväksikäyttöä(tappo, vangitseminen yms) ihmisen nautinnonhalun tähden(esim. turkistarhaus). Vastustetaan homoseksuaalien oikeuksia(rekisteröityminen, adoptio yms), kannabiksen dekriminalisointia, STV-vaalijärjestelmää, eutanasiaa.
Miten ihmeessä perustelet keskustan sosiaaliliberaaliutta?? Anna konkreettisia esimerkkejä!
asenne sanoi,
lokakuu 5, 2006 klo 7:34 ap
“Miten ihmeessä perustelet keskustan sosiaaliliberaaliutta?? Anna konkreettisia esimerkkejä!”
Sosiaaliliberalistien esi-isä Leonard Hobhouse kritisoi aikanaan klassista liberalismia, sillä se ei hänen mielestään tarjonnut KAIKILLE riittävää mahdollisuutta toteuttaa itseään. Köyhyys, epätasa-arvo, nälkä, rikollisuus ja päihdeongelmat rajoittivat (ja rajoittavat edelleen) monen ihmisen elämää.
Keskustan edeltäjä Maalaisliitto syntyi aikanaan juuri puolustamaan ns. “talonpoikaista vapautta”. Kuten tiedämme, Suomi oli tuohon aikaan räikeän epätasa-arvoinen maa, jossa köyhän maalaisväestön vapautta rajoittivat maaorjuus, köyhyys, äänioikeuden puuttuminen, sosialismin nousu, huono koulutus ja taudit. Vanha Maalaisliiton vaalijulistekin puhuu “kommunismin ja sosialismin pakkovallasta vasemmalla, suurpääoman kahleista oikealla ja vapaan kansan suorasta tiestä keskustassa”. Tuona aikana suomalaisista suuri osa sai leipänsä maasta. Myöhemmin Maalaisliitto muuttui Keskustaksi, kun suurin hätä ei enää ollut maaseudun kysymys.
Suomalaisessa keskustelussa liberalismi halutaan jostain syystä rajata käsittämään yksittäisiin kysymyksiin huumeiden laillistamisesta tai seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Nämä ovat tietenkin tärkeitä yksittäisiä asioita, mutta eivät sosiaaliliberalismin ydin. Sosiaaliliberalismissa on kyse paljosta muustakin.
Maailmanlaajuisista aatteista Keskustan yhteydessä on puhuttu ainoastaan sosiaaliliberalismista ja agraarisuudesta. Keskustalaisuus on Suomessa syntynyt liike, joka globalisoituvassa maailmassa on sittemmin nimenomaan linkittynyt nimenomaan liberaaliliikkeisiin.
“HAH! Vai muka sosiaaliliberaali!! Miksi Väyrynen sitten on siellä? Ja ei tosiaankaan kovin sosiaaliliberaalilta tunnu, että kannatetaan asevelvollisuutta, ylioppilaskunnan PAKKOjäsenyyttä, ruotsinkielen pakko-opiskelua, jonkinmoista ryhmäkuria(keskustalla ON jonkinmoinen ryhmäkuri, eläinten törkeää hyväksikäyttöä(tappo, vangitseminen yms) ihmisen nautinnonhalun tähden(esim. turkistarhaus). Vastustetaan homoseksuaalien oikeuksia(rekisteröityminen, adoptio yms), kannabiksen dekriminalisointia, STV-vaalijärjestelmää, eutanasiaa.”
Keskustassa on tänä päivänä puolueista vähiten kannatusta pakkoruotsille ehkä Perussuomalaisten jälkeen. Tosin pakkoruotsin poistuessa tilalle tulisi varmasti joku toinen pakko. Ei oppituntien määrää suinkaan vähennettäisi. Hyvä koulutus antaa ihmiselle usein paremmat mahdollisuudet toteuttaa itseään. Keskustalainen ylioppilaskunnan PAKKOjäsenyys on minulle ihan uusi juttu, joten voinet valottaa hieman lisää sitä.
Eläinten oikeuksista keskustalaisilta löytyy monenlaisia mielipiteitä. Turkistarhaus jakaa mielipiteitä. Osan mielestä kyseessä on perinne ja oikeus harjoittaa vapaata liiketoimintaa. Suuri osa etenkin nuorista kuitenkin ajattelee, että turkikset ovat turhaa pröystäilyä etenkin jos eläimet elävät huonoissa olosuhteissa vangittuina. Emme elä Siperiassa, joten saamme vaatteet päällemme muutenkin. Keskustalainen suhde luontoon on kuitenkin käyttää sitä hyväksi kestävän kehityksen keinoin, ei eristämällä ihmistä siitä.
Kannabiksen laillistamistakin kannattaa osa keskustalaisista, vaikka suuri osa sitä vastustaakin. Itse en usko ihmisen tarvitsevan lisää orjuuttavia aineita.
Suomen merkittävin ihmisen vapautta rajoittava asia ei ole huumeiden laillisuus tai laittomuus, vaan sosiaalinen epätasa-arvoisuus, joka ilmenee tänä päivänä ehkä räikeimmin mielenterveysongelmaisten ja päihderiippuvaisten heikossa tilassa.
Tässä kaksi tuoreinta kannanottoa Keskustan www-sivuilta:
- Vanhanen torjuu laajentumistauon. “Laajentumiselle ei pidä asettaa uusia esteitä.”
- Manninen: “Kuntapäättäjät ovat itsenäisiä. Keskustalaiset kunnanvaltuutetut ovat itsenäisiä päätöksentekijöitä. He toimivat kansalta vaaleissa saamansa valtakirjan perusteella. Keskustalaiseen toimintakulttuuriin ei kuulu valtuutettujen komentelu eikä äänestysvelvoite tietyn kannan puolesta”
asenne sanoi,
lokakuu 5, 2006 klo 7:37 ap
Hazazel puhui monarkian viehättävyydestä. Itselleni monarkia edustaa viehättävyyttä erityisesti historiansa takia. Monarkia on tuottanut ainakin monta viehättävää, mutta myös kauheaa tarinaa. Saa nähdä millaisia tarinoita demokratiasta kerrotaan satojen vuosien kuluttua.
vapaaherra sanoi,
lokakuu 5, 2006 klo 11:38 ap
Mielenkiintoista keskustelunvaihtoa. Itselleni muodostunut kuva keskustalaisuudesta on edelleen melko vanhoillinen, siis nimenomaan arvoiltaan. Keskusta ei aja esim. ihmisten välistä tasa-arvoa mitenkään voimakkaasti (suuri osa kansanedustajista taisi vastustaa mm. samaa sukupuolta olevien adoptioita), ja alkoholipuheissakin on kovasti kieltolain henkeä.
Tosin tällaista vanhoillisuutta löytyy kaikista suurista puolueista: kokoomuksessakin on hyvin vahvasti vastakkaisia kantoja näihin kysymyksiin.
ei-konservatiivi, ei-sosialisti sanoi,
lokakuu 5, 2006 klo 9:51 ip
“Keskustassa on tänä päivänä puolueista vähiten kannatusta pakkoruotsille ehkä Perussuomalaisten jälkeen.”
Unohdat selvästikin Liberaalit -puolueen. Juuri viimeisimmistä ruotsinkielisistä TV:n presidenttivaaliväittelyistä, kaikki muut paitsi Soini kannattivat ruotsinkielen säilyttämistä pakollisena opetuksessa.
“Keskustalainen ylioppilaskunnan PAKKOjäsenyys on minulle ihan uusi juttu, joten voinet valottaa hieman lisää sitä.”
En ole havainnut Keskustan milloinkaan missään halunneen luopua ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä, joten tällöin se merkitsee sitä, että puolue haluaa ne pitää.
“Osan mielestä kyseessä on perinne ja oikeus harjoittaa vapaata liiketoimintaa.”
Ehkäpä ruumillinen kurituskin on joidenkin mukaan perinne jota pitäisi olla oikeus harjoittaa vieläkin, vaikka se jo onkin kielletty?
“Suomen merkittävin ihmisen vapautta rajoittava asia ei ole huumeiden laillisuus tai laittomuus, vaan sosiaalinen epätasa-arvoisuus, joka ilmenee tänä päivänä ehkä räikeimmin mielenterveysongelmaisten ja päihderiippuvaisten heikossa tilassa.”
Olen eri mieltä. Suomen merkittävin vapautta rajoittava tekijä on miespuolisella väestöllä asevelvollisuus. Suomi on kohtuullisen tasa-arvoinen ja jokaisella on mahdollisuus pyrkiä välttämään päihdeongelmaa yms. Mielenterveyden luhistumista ei välttämättä voi välttää, mutta ei se minun mielestäni vapautta rajoita, hoitoakin siihen on saatavilla(kuten päihdeongelmaanki).
“- Manninen: “Kuntapäättäjät ovat itsenäisiä. Keskustalaiset kunnanvaltuutetut ovat itsenäisiä päätöksentekijöitä. He toimivat kansalta vaaleissa saamansa valtakirjan perusteella. Keskustalaiseen toimintakulttuuriin ei kuulu valtuutettujen komentelu eikä äänestysvelvoite tietyn kannan puolesta””
Tässä hieman kuulomuistin varassa olevaa empiiristä materiaalia eräästä Keskustan kokouksesta kunnallisvaaleihin liittyen: “-Onko Keskustalla ryhmäkuria? – Ei tavallaan, mutta jos haluaa äänestää eri tavalla kuin enemmistö niin siitä pitää erikseen ilmoittaa”
Lisäksi hieman Keskustan kunnallispoliittista päätöksentekoa Porista: Keskustalainen Marjatta Kaartinen sai osakseen Keskustan kunnanvaltuutettujen paheksunnan äänestettyään kaupunginhallituksessa eri tavalla mitä ryhmän enemmistö olisi halunnut. Ryhmä ilmoitti julkisesti paikallisessa sanomalehdessä, ettei tue Kaartisen näkemystä asiassa vaan on aivan eri mieltä(Kyseessä oli joittenkin puutalojen purku). Lisäksi Kaartinen sai myös kentän kesken kritiikkiä vaalitilaisuuksissa, ainakin yhdessä jossa olin. Tapahtumat johtivat siihen että Kaartinen loikkasi Kokoomukseen vaalien jälkeen.
Minulle ryhmäkurittomuus merkitsee sitä, että on vapaa äänestämään täysin oman päänsä mukaan eikä siitä tarvitse kenellekään erikseen ilmoitella jos ei aio äänestää kuten muut.
Tuomo Järvelä sanoi,
lokakuu 7, 2006 klo 3:43 ip
Hyvä Riku! Puolue-erojen asettaminen tapetille on aina mielenkiintoista. Minulle ehkä särähti korvaan tuo Virheiden elitistiseksi leimaaminen. Toki Vihreiden edustaja/äänestäjäprofiili on paremmin toimeentuleva, mutta toisaalta oman valinnan korostaminen ei ole kovinkaan elitististä.
“En ole havainnut Keskustan milloinkaan missään halunneen luopua ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä, joten tällöin se merkitsee sitä, että puolue haluaa ne pitää.”
Minua hivenen ihmetyttää tämä “ei-sosialisti/konservatiivin” ongelman asettelu. En minä ainakaan ole törmännyt minkään poliittisesti _hivenenkään merkittävän_ nuorisojärjestön kannanottoon, jossa yliopistolakia haluttaisiin niin muuttaa, että hyväksikoettu (rahoitus)järjestelmä romutettaisiin.
Kun asiasta ei käydä laajempaa keskustelua, on epä-älyllistä tehdä kehäpäätelmää puolueen (virallisesta tai epävirallisesta) kannasta perustuen ajatukseen “kun ette te nyt ole sanonut juuta ettekä jaata”.
mr_Zombie sanoi,
lokakuu 7, 2006 klo 3:58 ip
Voisinpa vielä sanoa muutaman sanasen.
Poliittisten puolueiden osalta liberalismi tarkoittaa, että ne kannattavat liberalismia ideologiana. Liberalismiin (tai ehkä pikemmin liberaaliuteen) viitataan silloin tällöin myös “vapaamielisyytenä”, eli erilaisten ihmisten ja mielipiteiden suvaitsemisena. Kun tarkoitetaan poliittista puoluetta, ei ole tarkoituksenmukaista kutsua sitä liberaaliksi, jos tarkoitetaan sitä, että siellä saa olla mitä mieltä tahansa.
Sosiaaliliberalismilla tarkoitetaan yleensä sitä, että kannatetaan mahdollisimman laajaa yksilönvapautta, mutta myös jonkinlaista perusturvaa köyhimmille. Olennaista on myös se, että perusturvakin pyritään toteuttamaan mahdollisimman paljon kunnioittaen yksilön oikeutta päättää omista asioistaan. Käytännössä tämä tietenkin tarkoittaa perustulon tai kansalaispalkan tyyppistä perusturvaa nykyisen holhousbyrokratian sijaan. Mitä Keskusta on tehnyt yksinkertaistaakseen nykyistä perusturvajärjestelmää hallituskautensa aikana? Ei yhtään mitään.
Huumekysymyksessä sosiaaliliberaali kantaa lienee se, että vähintäänkin käytön rankaisemisesta luovutaan. Yhteiskunnan reaktiosta yksilön huumeiden käyttöön seuraavat asiat eivät saa ikinä olla pahempia kuin huumeiden käytöstä itsestään seuraavat asiat. Tämä tarkoittaa sitä, että huumeiden käyttäjiä pyritään auttamaan ennemminkin kuin tekemään heistä rikollisia ja syrjäyttämään yhteiskunnasta. Mitä Keskusta on tehnyt tämän eteen? Ei yhtään mitään.
Uskonnonvapaus ei tarkoita sitä, että Keskustassa kuka tahansa saa uskoa mihin haluaa. Se tarkoittaa sitä, että valtiossa kaikkien uskontojen harjoittaminen (niin kauan kuin ne eivät riko muita lakeja) on sallittua, eikä valtio anna mitään erityisasemaa yhdellekään uskontokunnalle. Tämä ei toteudu nyky-Suomessa. Mitä Keskusta on tehnyt poistaakseen luterilaisen ja ortodoksisen kirkon etuoikeudet? Ei yhtään mitään.
Ja jottei nyt ihan negatiiviseksi menisi, niin mielestäni työreformi aikoinaan oli oikein hieno juttu. Harmi ettei Keskustalla riittänyt munaa ajaa sitä eteenpäin enempää.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin jäädään liberaalisuusasteessa sen verran pienelle lukemalle, etten näe millään muotoa järkeväksi kutsua Keskustaa liberaaliksi, edes sosiaalisemmoiseksi.
Riku Eskelinen sanoi,
lokakuu 24, 2006 klo 6:24 ap
“…alkoholipuheissakin on kovasti kieltolain henkeä.”
“…jokaisella on mahdollisuus pyrkiä välttämään päihdeongelmaa yms. Mielenterveyden luhistumista ei välttämättä voi välttää, mutta ei se minun mielestäni vapautta rajoita, hoitoakin siihen on saatavilla(kuten päihdeongelmaanki).”
Jokainen joka on kärsinyt joskus riippuvuuksista, ymmärtää, että alkoholismi, huumeriippuvuus, nikotiiniriippuvuus, peliriippuvuus tai mikään muu sellainen ei ole oma valinta. Suuri osa hyvinvoivista ihmisistä kuvittelee joskus tupakkaa polttaneena tai alkoholia juoneena, että kuka tahansa voi päättää itse, milloin pulloon tarttuu. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Kuten sanoit, jokainen voi pyrkiä välttämään päihdeongelmaa, mutta jokainen ei siihen pysty.
Huume-, tupakka- ja alkoholibisneksessä pyörivät suuret rahat. Kuuntelin vuosi sitten syksyllä mielenkiintoista keskustelua Matti Vanhasen ja kolmen kodittoman alkoholistin keskustelua Helsingin keskustassa. Monelle riippuvuuksia tuntemattomalle olisi varmaan aiheuttanut ihmetystä, että absolutisti puolustelee alkoholiverojen laskua ja alkoholistien mielestä se on heikentänyt heidän ihmisarvoista elämäänsä.
Nämä ihmiset ovat myös täysin syrjässä päätöksenteosta. Siksi heidän ongelmiinsa ei löydy ratkaisuja.
Oletko myös sitä mieltä, että mielenterveysongelmien hoito on hyvällä tolalla, kun Helsingin kaupungista ei saa päivystysapua kuin ITSEMURHAA yrittäneet potilaat? Samaan aikaan mielenterveyspuolella ollaan vähentämässä koko kaupungin vaivaisesta 30:sta päivystysvuodepaikasta puolet! Tämä on kuin kehoitus: “Tee itsellesi jotain, jotta pääset hoitoon!” Sairasta. Usein tuntuu, että mielenterveysongelmaiset ovat tämän päivän terveiden ihmisten vapaudettomia orjia.
Allu sanoi,
helmikuu 7, 2007 klo 3:32 ip
Entä puolueiden aikaansaannokset?
Näin vaalien alla voisi vertailla, miten hyvin puolueiden teot ovat olleet puoluepolitiikan mukaista.
asenne sanoi,
helmikuu 7, 2007 klo 7:22 ip
Mielenkiintoinen kysymys Allu. Itse olen tyytyväinen ainakin oman puolueeni politiikkaan. Eniten olen oman puolueeni osalta huolissani jäsenmäärän kehityksestä. Keskustan tulee jatkossa pyrkiä pitämään aktiivisesti huolta omista jäsenistään. Puolue ei ole pelkkä vaaliorganisaatio.
Mielestäni SDP ja Kokoomus ovat kaikista puolueista luisuneet kauimmaksi omasta asemastaan politiikan areenalla, molemmat lähemmäksi poliittista keskustaa. Myös Vihreät on muuttunut ympäristöliikkeestä yhä enemmän yleispuolueeksi.
En näe tätä kehitystä näitten puolueitten osalta lainkaan huonona. Sen sijaan Perussuomalaiset on ainakin vaalien alla luisunut lisää oikealle talouspolitiikkaa lukuunottamatta muissa kysymyksissä. Kyseessä saattaa olla vain muutaman Jussi Halla-ahon tyyppisen ehdokkaan aiheuttama harha, joka ei tule näkymään eduskunnassa asti.
dfh sanoi,
toukokuu 20, 2007 klo 9:02 ip
kepu on melko konservatiivinen, eiks jeh? on aika häränpyllyä puhua liberaalista keskustasta.
Marko Ronkainen sanoi,
syyskuu 2, 2009 klo 7:54 ap
Vihreänä voin hyvin allekirjoittaa tuon mielikuvan vihreistä, mutta missään nimessä koko totuus se ei ole. Puolueen viestintä kaipaakin nimen omaan sitä että tuosta käsityksestä poikkeavia nostetaan selkeämmin esille, koska heitä kyllä on.
Siinä porukassa on usein ihmisiä, joilla on todella rautaisia, elämän karkaisemia ajatuksia asioista. Usein se karkaisu on vaan ollut niin kova prosessi että on murtanut tai lannistanut ihmisiä eikä heillä aina ole uskoa ja voimia siihen että heidän kannattaisi olla esillä ja avata suutaan vaikka sanottavaa olisi. Tämä siis täysin puoluerajoista riippumatta. Jos emme halua että politiikan tekijät ovat vain tietyistä luokista tai ryhmistä, on kaikkien asia rohkaista mukaan niitä joita politiikan toimijoissa on vähän ja nostaa heitä esille.
Sivuhuomautuksena sanottakoon että mikään ei mielestäni kieli selkeämmin elitistisestä ajattelusta kuin se, että käyttää jostain ihmisistä termiä “vähäosainen” jos he ovat pienempituloisia tai kouluttamattomia…
haij sanoi,
marraskuu 19, 2009 klo 4:37 ap
Mielenkiintoinen näkemys, minun täytyy kuitenkin korjata väittettäsi että kepu olisi liberaali, vaikka tästä muutkin ovat jo kommentoineet.
Heti kristillisdemokraattien jälkeen kepussa oli suurin vastustus homoparien suhteen sisäisen adoptio-oikeuden sallimiseen. Voit tarkistaa väitteeni paikkansapitävyyden Finlexistä. Uskonnonvapaus asioissakaan kepu ei ole millään tavoin edelläkävijä, kuten väitit. Voit tarkistaa vapaa-ajattelijoiden vaalikoneesta mikä puolue ajaa uskontojen tasa-arvoistamista. Kärjessä on liberaalipuolue ja perästä tulee kommaripuolueet ja eduskuntapuolueena vasemmisto.
Eikö keskellä oleminen ole muutenkin melko vahva merkki siitä että kyseinen puolue on tyytyväinen politiikan nykytilaan, eikä halua radikaaleja muutoksia. Vaikka kepua voisi yleisesti pitää liberaalina, muihin puolueisiin verrattuna se ei sitä ole.