Myytti nuorten vaikuttamisesta

lokakuu 24, 2006 klo 5:59 ap (Nuorisopolitiikka, Puolueet)

Haagan ammattikoulu
Helsingin poliittiset nuorisojärjestöt ovat kiertäneet tänä syksynä yhdessä ammattikouluja. Eilen olimme vierailulla Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Haagan koulutusyksikössä. Kierroksen aikana on tullut selväksi, että suurin osa nuorista kokee poliittisen päätöksenteon heille täysin tavoittamattomana asiana. Monille me olemme olleet ensimmäinen kontakti poliittisiin puolueisiin.

Seuraaminen, osallistuminen ja päätöksenteko
Suomalaiset nuoret on kasvatettu usein seuraamaan tai ainakin tuntemaan velvollisuutta seurata politiikkaa ja ehkä jopa äänestämään. Sen sijaan kannustusta päätöksentekijänä toimimiseen nuoret saavat hyvin vähän tai useimmiten eivät lainkaan.

Tuoreimmassa Nuori Keskusta -lehdessä liittosihteeriehdokas Kiril Häyrinen ihmettelee nykytrendiä, jonka mukaan nuoret pitää saada osallistumaan. “Kehitellään erilaisia nuorten osallisuushankkeita eli jostakin syystä etsitään kaikkia muita vaihtoehtoja kuin puolueita ja poliittisia nuorisojärjestöjä.”

Häyrisen mielestä tämä on sääli, sillä merkityksellisin päätöksenteko tehdään puolueissa ja niiden nuorisojärjestöissä joko olemalla päätöksentekijänä tai osallistumalla ohjelmatyöhön, jonka perusteella edustajat tekevät päätöksiä.

“Nyt rakennamme kaiken maailman osallisuusjärjestelmiä kuten nuorisovaltuustoja, joiden tarkoitus on vaikuttaa päättäjiin, eikä viedä nuoria suoraan päättäjiksi tai osallisiksi ohjelmatyöstä.”

Harvainvalta
Tapio Laakso kommentoi omassa blogissaan kritiikkiä Vihreiden elitistisyydestä vetoamalla tutkimukseen, jonka mukaan Vihreiden äänestäjät tulevat tasaisesti eri tuloluokkien asuinalueilta. Äänestämiskäyttäytymisen osalta tämä pitää epäilemättä paikkansa, mutta todellisina päätöksentekijöinä toimivien ryhmä on Suomessa hyvin homogeeninen.

Nuoret, vanhukset, köyhät, sairaat ja muut vähäosaiset ovat syrjässä sieltä, missä suurimpia päätöksiä tehdään. Kuka voisi paremmin tietää opintotuella selviämisen mahdollisuuksista tai mielenterveyshoidon tilasta kuin opiskelija tai mielenterveyspotilas itse. Tässä suhteessa maailmassa on ollut useita demokraattisempia yhteisöjä kuin tämän päivän Suomi. Demokratian nimissä meidän ei olekaan pakko tyytyä nykyiseen tilanteeseen.

1 kommentti

Emme ymmärrä Venäjää

lokakuu 22, 2006 klo 9:56 ap (EU, Globaali demokratia)

Venäjän lippuPutinin tuomiset
Vladimir Putinin Suomen vierailun alla on Venäjän demokratia sekä ulko- ja energiapolitiikka saanut runsaasti palstatilaa. Miltei jokainen suomalainen olisi ilahtunut, jos virallinen Venäjä olisi tuonut meille ykkösuutisia Tsetsenian sodan lopettamisesta, pyrkimyksestä parantaa vähemmistökansojen asiaa sekä esitellyt Anna Politkovskajan murhaajan.

Georgian lippuKaukasuksen kansojen itsemääräämisoikeus
Näiden uutisten sijaan meille ovat omat tiedotusvälineemme kaiuttaneet tietoja muun muassa kasvavista jännitteistä Kaukasuksella, Venäjän ikiaikojen sotatantereilla. Jostain käsittämättömästä syystä meille on muodostunut käsitys, että konfliktin osapuolet ovat Venäjä ja Georgia. Meille kerrotaan, että kyse on konfliktista, joka sijoittuu Georgialle kuuluviin Abhasian ja Etelä-Ossetian maakuntiin. Pienenä kansana meitä luulisi kiinnostavan, että kyseessä ovat alueet, joilla asuvat abhaasien ja ossetialaiset piskuiset kansat. Käsittääkseni näilläkin ihmisillä tulisi olla itsemääräämisoikeus.

Abhasian lippuMeille suomalaisille syötetäänkin jatkuvasti pajunköyttä siitä, että Venäjän tukemat itsenäisyysliikkeet olisivat jotenkin vähemmän arvokkaita kuin muut. Vierailin noin vuosi sitten Georgian entisen pääministerin Bessarion Gugushvilin luona Vantaalla. Hänen mukaansa Georgiassa ei ole sitten Zviad Gamsahurdian ollut georgialaisten valitsemaa presidenttiä. Eduard Sevarnadze oli Venäjän (joskin sittemmin Venäjän kanssa riitaantunut) ja Mihail Sahakasvili USA:n valtaannostama presidentti. Gugushvili kysyi Sahakasvilin valtaannoususta tuolloin minulta: “Mitä luulet, kuinka monta euroa pitää georgialaiselle kadunmiehelle maksaa, jotta hän menee osoittamaan mieltään Tbilisin kaduille vaatien vallanvaihtumista? Riittääkö kymppi vai pitääkö maksaa jopa kaksikymmentä euroa?”

Etelä-Ossetian lippuNiinpä. Siksipä tänään USA:n on vaikea olla tukematta Georgian pyrkimyksiä ottaa haltuunsa Etelä-Ossetia ja Abhasia. Myös meillä riemuittiin Georgian ruusujen vallankumouksesta. Siksi meidän on vaikeaa myöntää, että Venäjä saattaa olla oikeassa. Ossetialaisilla ja abhaaseilla on oikeus päättää omasta kohtalostaan.

Viron lippuBaltian demokratian tila
Meille suomalaisille ja länsieurooppalaisille on myös tähän saakka ollut mahdotonta myöntää Venäjän olevan oikeassa puhuessaan Baltian demokratiavajeesta. Vain pari vuotta sitten jopa presidentti Tarja Halonen kehotti Venäjää olemaan puuttumatta Baltian maiden demokratian tilaan ja hoitamaan omat ongelmansa ensin. Näin Halonen osoitti täydellisen välinpitämättömyytensä Baltian venäläisvähemmistöä kohtaan, josta Putin on jatkuvasti ollut huolissaan.

Latvian lippuKuinka on mahdollista, että 2,3 miljoonasta Latvian asukkaasta peräti 420,000 on ilman kansalaisuutta? Äänioikeus on siis vain 80%:lla väestöstä. Sama koskee oikeutta matkustaa ilman viisumia sekä oikeutta saada yhtäläinen sosiaaliturva. Virossa sama ongelma koskee 168,000 maassa asuvaa ihmistä 1,3 miljoonasta.

Suomen lippuTilanne on kuvottava. Presidentit Putin ja Halonen ovat väärässä syytellessään muita demokratian heikosta tilasta. Omia virheitä ei voi peittää sanomalla muiden olevan vielä pahempia.

Kommentoi

Eduskuntavaalit 2007, Helsinki

lokakuu 16, 2006 klo 11:54 ap (Helsinki-politiikka, Puolueet, eduskuntavaalit)

Anneli Jäätteenmäki
Anneli Jäätteenmäki ilmoitti tänä aamuna, että ei lähde ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin 2007.

Jäätteenmäki kommentoi aamuisessa tiedotteessaan, että “EU:n parlamentissa voi parhaiten saada tuloksia pitkäjänteisellä ja kärsivällisellä työllä. Runsaan kahden vuoden aika parlamentissa on luonut hyvän pohjan vaikuttamiselle. Siksi haluan jatkaa tätä työtä ja työkennellä täysipainoisesti suomalaisten hyväksi eurooppalaisella areenalla. Toivon, että nekin jotka ovat halunneet minua ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa ymmärtävät ja hyväksyvät ratkaisuni.”

Helsingin Keskusta
Jäätteenmäen ilmoituksen jälkeen toimittajat ovat aloittaneet kovan kampanjan Keskustan Helsingin piirin ehdokastilanteen selvittämiseksi. Median maailmassa on kiusallista, että vanhojen suurten nimien tilalle täytyy löytää uusia julkkiksia. Helsingin Keskustan piirikokous päättää ehdokkaistaan 30.10. Jäätteenmäen jättäytyminen listan ulkopuolelle ei heikennä Keskustaa. Päinvastoin, Jäätteenmäki voi nyt jatkaa rauhassa tärkeää työtään EU:n parlamentissa ja media löytää uusia kasvoja, joita nostaa julkisuuteen.

Helsingin Keskusta on tehnyt pitkäjänteistä ja kovaa työtä, jotta kansan ääni tulisi kuuluviin. Eduskuntavaaleissa 2007 tullaan näkemään hieno lista hyviä ehdokkaita, jotka ajavat keskustalaisia arvoja: kansanvaltaisuutta, tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä, vapautta, rakentavaa rauhan työtä ja ympäristön hyvinvointia pääkaupunkiseudulla. Näille ehdokkaille eivät ole merkittävintä luokkaerot eivätkä kapitalismin tai kommunismin haamut, vaan ihmisyys ja kansanvalta.

Luopuvat kansanedustajat
Helsingissä tullaan näkemään ennennäkemättömän kiinnostavat eduskuntavaalit. Paavo Lipposen (26415 ääntä), Anneli Jäätteenmäen (15704 ääntä), Osmo Soininvaaran (11341 ääntä) , Outi Ojalan (6658 ääntä) , Irina Krohnin (4698 ääntä) ja Pertti Salovaaran (1600 ääntä) äänet ovat varmuudella uudelleen jaossa. Lisäksi Tony Halmeen (16390 ääntä) ehdokkuus on hyvin epävarma ja Leena Harkimon (6690 ääntä) ehdokkuutta ei ole varmistettu, vaikka Kokoomuksen ehdokaslista on muuten lähes valmis.

Näin peräti 80,000 istuvan kansanedustajan ääntä 350,000:sta etsii uutta omistajaa. Mielenkiintoiset vaalit ovat tulossa!

8 Kommenttia

Viisumivapaa Eurooppa

lokakuu 9, 2006 klo 12:38 ip (Aatteet, EU, Globaali demokratia)

 

Euroopan Liberaalinuoret teki aloitteen täysin viisumivapaasta Euroopasta ELDR:n kongressille, joka järjestetään 12-13.10.2006 Bukarestissa Romaniassa. Tämän äärimmäisen tärkeän aloitteen voi vain toivoa menevän läpi ELDR:n kongressissa. Sen sijaan sen läpimeno EU-tasolla onkin jo kokonaan toinen juttu.

Tällä hetkellä eurooppalaisten ennakkoluuloja toisiaan kohtaan ruokkii viisumimääräysten järjettömyys. Suomen ja Venäjän kansalaiset eivät voi juuri vierailla toistensa luona esimerkiksi Karjalassa, vaikka asuisivat muutaman kilometrin etäisyydellä toisistaan. Kontaktien puute normaalien kansalaisten tasolla on omiaan ruokkimaan ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä vieraista kulttuureista. Ennakkoluulot ja väärinkäsitykset voivatkin olla alku suuremmillekin konflikteille.

Tällä hetkellä Venäjän ohella viisumimääräyksistä kärsivät pahimmin Ukraina, Valko-Venäjä, Moldova, Albania, Bosnia & Herzegovina, Montenegro, Makedonia, Turkki ja Serbia tai tarkemmin ottaen näiden maiden normaalit kansalaiset.

Tullimääräykset
Viisumisäännösten järjettömyyden lisäksi myös tullisääntelyt EU:n rajoilla ovat käsittämättömiä. Vain siksi, että jokin tuote on valmistettu viiden kilometrin päässä Suomen rajasta, on sen tuominen meille hirvittävän byrokratian takana, kun taas tuhansien kilometrien päässä Espanjassa valmistetut tuotteet vain lastataan lentokoneeseen tai laivaan ja puretaan Suomessa. Ei olekaan ihme, että salakuljetus Suomen ja Venäjän välillä kannattaa ja voi hyvin.

Edellisessä työpaikassani DHL:llä sain nähdä, että salakuljetus ei ole suinkaan vain venäläisten organisoimaa, vaan myös suomalaiset ovat siinä vahvasti mukana, vaikka media haluaa antaa asiasta toisen kuvan. Paras lääke järjettömyyksien loppumiselle on poistaa rajamuodollisuudet Euroopan maiden väliltä kokonaan.

6 Kommenttia

Anna Politkovskajan murha

lokakuu 8, 2006 klo 8:27 ap (Globaali demokratia)

Sain eilen tekstiviestitse tiedon venäläistoimittaja Anna Politkovskajan murhasta. Uutinen järkytti minua enemmän kuin yksikään muu uutinen lyhyen poliittisen urani aikana. Minulle Politkovskaja on edustanut tietoa siitä, että Venäjälläkin voi esittää valtaapitäviä ja sotaa kritisoivia mielipiteitä edes osittain vapaasti.

 

Minne menet Venäjä?

Viime viikkojen uutiset Venäjältä ovat olleet todella masentavia. Ensin saimme kuulla aivan Suomen rajan pinnassa Kontupohjassa tapahtuneista väkivaltaisista mellakoista äärikansallismielisten venäläisten ja kaukaasialaisten välillä. Aivan viime päivinä Venäjän ja Georgian suhteet ovat kiristyneet käsittämättömän nopeaa tahtia. Politkovskajan murha sattui Venäjällä ajankohtaan, jolloin se herättää yllättävän paljon myös tyytyväisyyden tunteita.

 

Kuka murhasi Anna Politkovskajan?

Mediassa on esitetty enimmäkseen kahdenlaisia arvioita Politkovskajan murhaajasta. Moni on syyttänyt murhasta Venäjän tiedustelupalvelu FSB:tä. Toiset taas ovat syyttäneet Tshetsheniassa taistelevia upseereita, joiden raakuuksia Politkovskaja on paljastanut. Itse en pitäisi mahdottomana, että Politkovskajan murhan takana saattaisivat olla myös äärikansallismieliset voimat, jotka eivät takuulla ole pitäneet Politkovskajan mielipiteistä Tshetshenian sodan lopettamiseksi.

 

Murhaaja on löydettävä

Politkovskajan murha on asettanut lännessä entistä mustemman varjon Venäjän valtaapitävien ylle. Venäjän hallituksen on selvitettävä murha, sillä selvittämättömänä vähintään osasyy siitä lankeaa valtaapitävien ja presidentti Putinin ylle.

 

Murha vaikeuttaa demokratia-, oppositio- ja rauhantyötä koko maassa. Moni vastaavaa työtä tekevä menettää unensa ja työkykynsä eläessään pelossa oman turvallisuutensa takia. Toisaalta murha saattaa myös radikalisoida hallituksenvastaisia voimia Venäjällä. Rauhallisen työn tekijöiden jäädessä peloissaan sivummalle, saavat radikaalimmat voimat vallan. Näin koko yhteiskunta saadaan näyttäytymään entistä raaempana ja vastakkainasettelut kärjistyvät.

 

Kynttilämielenosoitus

Tänään klo 19.00 järjestetään Venäjän suurlähetystön edessä Helsingin Tehtaankadulla hiljainen kynttilämielenosoitus Politkovskajan muistolle. Moni surija toivoo hiljaa mielessään ja ehkä äänenkin Venäjän valtaapitävien selvittävän murhan mahdollisimman pikaisesti. Selvittämättömänä murha saa aikaan entistä pahemman juovan lännen ja Venäjän välille.

Kommentoi

EU:n laajentuminen ja syventyminen

lokakuu 6, 2006 klo 12:07 ip (EU, Globaali demokratia)

Viime päivinä julkisuudessa on keskusteltu vilkkaasti EU:n laajentumisesta ja uusien jäsenmaiden liittymisestä Schengen-alueeseen.

Turkki
Matti Vanhanen kertoi BBC:n haastattelussa vastustavansa Ranskan sisäministeri Nicolas Sarkozyn esittämää ehdotusta, jonka mukaan Turkille tarjottaisiin EU:n täysjäsenyyden sijaan erityiskumppanuutta. Vanhasen toisti jo tutun lausuman, että Turkki otetaan EU:n täysjäseneksi, kunhan maa täyttää jäsenyysehdot.

Turkin suurin este EU-jäsenyydelle on hallituksen kyvyttömyys turvata kurdien ihmisoikeudet ja kansallinen itsemääräämisoikeus. Samoin armeijan valta maan poliittiseen johtoon ja suuria puolueita suosiva vaalijärjestelmä ovat vakavia ongelmia maassa.

Jos ja kun nämä ongelmat Turkissa ratkeavat, ei EU:lla ole mitään syytä syrjiä Turkkia jäsenyyden suhteen. EU:ssa on jo nyt hyvin erilaisia kulttuureja ja koko Unionin tarkoituksenakin on ylikansallinen ja ylikulttuurinen päätöksenteko ja rauhan rakentaminen yhteistyön kautta.

Bulgaria ja Romania
Bulgaria ja Romania liittyvät vihdoin EU:n jäseniksi vuodenvaihteessa. Maiden jäsenyys tuntuu olleen vaikeasti nieltävissä joillekin poliitikoille ja kun EU:hun pyrkii yhä uusia jäsenmaita, alkaa heidän kärsivällisyytensä olla lopussa. Keskustalaisesta EU-komissaarista Olli Rehnistä on tullut tasapuolisuutensa vuoksi suosittu jäsenyyttä hakevissa maissa. EU ei voi asettaa tiukempia kriteerejä hiekkalaatikolle leikkimään pyrkiville uusille lapsille. Kaikkia maita on kohdeltava tasapuolisesti. Monet ongelmistamme ovat yhteisiä. Ympäristön tila, rikollisuus ja ihmisten liikkuvuus ovat asioita, jotka eivät tunne rajoja. Jos lainsäädäntö laahaa näissä asioissa jäljessä, joudumme ongelmiin ja kansa menettää valtaansa.

Balkan
Entisen Jugoslavian maat ovat myös jonottamassa EU-jäsenyyttä. Romanian ja Bulgarian liittymisen jälkeen Jugoslavian kohdalla sijaitsee EU:ssa musta aukko. On käsittämätöntä, että näiden maiden kansalaiset joutuvat kärsimään vielä pitkään matkustusrajoituksista EU:n joustamattomuuden vuoksi. EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso esitti mielipiteen, jonka mukaan nyt pitäisi ottaa laajentumistauko. Matti Vanhanen oli BBC:n haastattelussa jälleen eri mieltä. Kroatia ja muut Balkanin maat eivät voi olla erilaisessa asemassa jäsenyytensä suhteen kuin Suomi tai Viro. EU:n tulee ottaa jäsenikseen kaikki demokraattisesti toimivat ja sinne pyrkivät valtiot Euroopasta ja sen rajoilta.

Ukraina
Kokoomuksen Ville Itälä esitti tällä viikolla helsinkiläisessä paikallislehdessä kriittisiä näkemyksiä Turkin EU-jäsenyyden suhteen. Perusteluissaan hän ihmetteli muun muassa, miksi Ukrainan EU-jäsenyydestä ei meillä koskaan puhuta, vaikka Ukraina on paljon “eurooppalaisempi” valtio kuin Turkki. Ukrainasta vaietaan meillä kilpaa. Tuntuu, ettei entinen neuvostotasavalta kiinnosta ketään, vaikka sen potentiaali vaikuttaa positiivisesti koko Euroopan kehitykseen on nyt EU:n ulkopuolisista valtioista suurin.

Schengen-alueen laajentuminen
Vanhat jäsenmaat ovat pelotelleet viimeksi mukaan liittyneitä kymmentä uutta jäsenvaltiota väittämällä etteivät ne ole vielä valmiita Schengeniin. Schengeniin liittyminen poistaisi maiden välisestä henkilöliikenteestä rajamuodollisuudet ja mahdollistaisi normaalien kansalaisten kanssakäymisen keskenään. Vasta Schengeniin liittyminen antaisi esimerkiksi Baltian kansalaisille tunteen yhdenvertaisuudesta suomalaisten ja muiden vanhojen jäsenvaltioiden kansalaisten kanssa. Kansainvälistä rikollisuutta ei pysäytetä rajoilla vaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Siksi yhteistyötä on vahvistettava, ottamalla uudet jäsenmaat Schengeniin heti ja tehostamalla viranomaisten yhteistyötä eri valtioiden välillä.

Kommentoi

Meluntorjunta

lokakuu 3, 2006 klo 3:05 ip (Globaali demokratia, Ympäristölautakunta)

Melu
Tulin juuri Helsingin ympäristölautakunnan kokouksesta, jossa oli tänään harvinaisen vähän painavaa asiaa. Ainoa keskustelua herättänyt kysymys oli EU:n direktiivi meluntorjunnasta, jonka takia tai ansiosta Helsinki ryhtyy tekemään miltei 100 000 euroa maksavaa konsulttiselvitystä melusta kaupungin alueella. Direktiivin mukaan selvityksen lisäksi Helsingin on tehtävä myös toimintasuunnitelma meluntorjunnasta. Onneksemme pääkaupunkimme on asiassa eurooppalaisessa mittakaavassa edelläkävijä.

Uusi selvitys tullee kuitenkin tuomaan myös uutta tietoa, josta pitää direktiivin mukaan myös tiedottaa kansalaisia. Toimintasuunnitelmaa tehtäessä kansalaisia tulee myös kuulla.

Kaupunkien meluisuus on merkittävä haitta etenkin vanhuksille, lapsille ja sairaille. Myös kevyt liikenne kärsii melusta. Toivon todella, että suuri investointi maksaa itsensä takaisin miellyttävämpänä kaupunkiympäristönä.

Itävalta ja Bosnia & Herzegovina
Muuten politiikan viikko on ollut tylsä. Itävallassa kansallismielinen oikeisto vei voiton parlamenttivaaleissa ja Bosnia & Herzegovinan vaalien tuloksia odotellaan. Ystäväni Majda Zeherovic Liberaalidemokraateista pelkäsi kansallismielisten vievän voiton jälleen, mutta oli samalla luottavainen, että liberaalidemokraatit saavat vihdoin edustajan tai kaksi maan 42 jäseniseen parlamentin ylähuoneeseen.

2 Kommenttia

Puolueiden erot

lokakuu 2, 2006 klo 10:47 ap (Aatteet, Puolueet)

Tapio Laakso haastoi blogissaan minut kirjoittamaan puolueiden eroista. Aihe on mieleinen minulle, joten vastaan haasteeseen. Keskusta on maailman mittakaavassakin hyvin poikkeuksellinen puolue ja vertaan sitä mielellään muihin puolueisiin. Tarkoituksenani ei ole moittia muita, sillä jokaisen puolueen tarkoituksena on Suomessa luoda parempaa yhteiskuntaa. Haluan kuitenkin tuoda esiin niitä merkittäviä eroja, joiden takia Keskusta on minulle läheisin puolue.

Vihreät
Vihreät on 1970-luvulla syntynyt poliittinen liike, joka tekee yhteiskuntajärjestelmää kritisoivaa politiikkaa. Nykyisin Vihreät on lientynyt vanhoihin aikoihin verrattuna. Vihreät muodostuu enimmäkseen korkeasti koulutetuista ja hyvin toimeentulevista kaupunkilaisista. Vaikka Vihreät puhuvat paljon heikomman väestön tilasta, eivät vähäosaiset näy puolueessa. Vihreät on yksi homogeenisimmista puolueistamme, rumasti sanottuna elitististen piirien liike. Vihreät korostavat muita poliittisia liikkeitä enemmän ympäristöasioita ja globaaleja kysymyksiä. Vihreät ovat usein mukana vaikuttamassa eri kansalaisjärjestöissä. Mielenosoitukset ovat vihreille mieluinen tapa tuoda mielipiteensä julki. Vihreissä esiintyy jopa edustuksellista demokratiaa kritisoivia mielipiteitä, joissa arvellaan, että ihminen on liian tyhmä selvittääkseen maapallon ongelmat.

Keskustan suurin ero Vihreisiin verrattuna löytyy nimenomaan sen laajasta jäsenistöstä ja tavasta vaikuttaa. Tapio Laakson tavoin useat ihmiset pitävät vaikeana löytää Keskustan poliittista linjaa. Ongelma lienee nimenomaan puolueen desentralisaatiota, vallan hajauttamista, korostavassa ideologiassa. Keskusta elää ja kuolee kansanvallan mukana. Tutkimusten mukaan missään muussa puolueessa eivät ole yhtä kattavasti edustettuna erilaiset suomalaiset ryhmittymät. Keskusta pyrkii jakamaan vallan omalle jäsenistölleen ja kansalle. Keskustalaiset karttavat usein mielenosoittamista ja heillä on turhiakin ennakkoluuloja kansalaisjärjestötoimintaa kohtaan. Useimmat keskustalaiset olisivat valmiimpia operatiiviseen toimintaan maailman ongelmien poistamiseksi. Toisin kuin Vihreissä Keskustassa ei usein tunneta mieltymystä kritisoivaan vaan kannustavaan politiikkaan.

Keskustassa arvellaan usein, että juuri Vihreän puolueen syntyminen vaikeutti Keskustan kannatuksen kasvua kaupungeissa. Useille keskustalaisille juuri vihreisiin suhtautumisessa tuntuu olevan erityistä tunnelatausta. Toisin kuin Tapio Laakso kirjoittaa, Keskusta ei ole mielestäni konservatiivipuolue vaan pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi uskonnonvapautta koskevissa kysymyksissä Keskusta on liberaalimpi kuin mikään muu puolue. Samoin vallanjakoa koskevissa kysymyksissä Keskusta on hyvin perinteinen liberaalipuolue. Keskusta tukee myös ihmisten mahdollisuutta pienyrittäjyyteen ja on yleensä vastaan valtion puuttumista ihmisten henkilökohtaisiin vapauksiin. Keskusta on konservatiivinen ainoastaan muutamissa yksittäisissä kysymyksissä, joista merkittävin on ehkä maatalouden tukeminen, jossa Keskustan linjaa ei voida pitää ainakaan markkinaliberaalina. Keskusta mielletäänkin Euroopan mittakaavassa sosiaaliliberaaliksi puolueeksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Keskusta on puolustanut nimenomaan vallan hajauttamista ja on näin yleisen eurooppalaisen liberalismin linjoilla.

Kokoomus
Kokoomuksessa puhutaan usein yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Tällä tarkoitetaan usein oikeutta rikastua tekemällään työllä. Kokoomuslaiset uskovat, että parempi yhteiskunta saavutetaan mahdollisimman hyvällä taloudellisella kilpailukyvyllä. Kokoomus korostaa markkinaliberalismia hyvänä työkaluna kohti parempaa yhteiskuntaa.

Suurin ero Keskustan ja Kokoomuksen välillä syntyy nimenomaan markkinaliberalismin korostamisessa. Vaikka keskustalaisetkin uskovat vapaaseen yrittäjyyteen ja mahdollisimman pieneen valtion kontrolliin taloudessa, ei se kuitenkaan ole keskeisellä sijalla puolueen politiikassa. Kun kokoomuslaiset puhuvat yksilöistä, puhuvat keskustalaiset ihmisistä. Kokoomuslaisissa on keskustalaisia enemmän hyvin toimeentulevia.

SDP
Sosiaalidemokraatit korostavat työntekijöiden asemaa ja oikeuksia sekä ammattiyhdistysten vahvaa roolia yhteiskunnassa. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on puolueelle tärkeää. Palkkakysymykset ovat sosiaalidemokraateille tärkeitä.

Keskustalaisiin verrattuna sosiaalidemokraatit puhuvat rahasta ja palkoista erittäin paljon, vaikka useat sosiaalidemokraatit ja heidän kannattajansa ovat hyvin toimeentulevia. Keskustalaiset haluavatkin usein kutsua aatettaan ihmisyysaatteeksi materialistisempien vasemmisto- ja oikeistoaatteiden sijasta.

Perussuomalaiset
Perussuomalaiset korostavat isänmaallisuutta ja kansallisvaltiota. Perussuomalaiset tunnetaan myös tiukan maahanmuuttopolitiikan kannattajina. Perussuomalaiset ovat myös hyvin EU-kriittisiä.

Keskustasta Perussuomalaiset eroaa ehkä eniten maahanmuuttopoliittisissa kysymyksissä. Vaikka keskustalaisetkin uskovat kansojen itsemääräämisoikeuteen ja kansallisvaltioihin, maahanmuuttoa ei kuitenkaan haluta rajoittaa perussuomalaisten tapaan. Myös EU-politiikassa on näiden puolueiden välillä suuria eroja. Keskustalaisten halutessa kehittää EU:ta desentralistisempaan suuntaan, perussuomalaiset haluavat Suomen irti EU:sta.

Vasemmistoliitto
Vasemmistoliittolaiset korostavat antikapitalistisuutta ja näkevät usein USA:n johtaman läntisen hyvinvointivaltioiden blokin esteenä maailman tasa-arvoisuuden toteutumiselle. Vasemmistoliittolaisille heikomman asia on tärkeä.

Keskustalaiset puhuvat hieman vasemmistoliittolaisten tapaan köyhän asiasta. Keskustalaiset eivät kuitenkaan yleensä näe maailmaa samanlaisten materialistisen silmälasien takaa kuin vasemmistoliittolaiset. Harva keskustalainen uskoo, että suuret ismit (kuten kapitalismi) ovat syynä epätasa-arvoon. Keskustassa uskotaan suurten aatteiden sijaan ruohonjuuritason työhön.

RKP
RKP:n kannattajat ja jäsenet ovat enimmäkseen ruotsinkielisiä. Aatteiltaan RKP on suomalaisista puolueista ehkä lähimpänä Keskustaa. Suurimmat erot ovat kielipolitiikassa. RKP mielletään usein Keskustasta oikealla olevaksi puolueeksi ehkä suomenruotsalaisuuden historian takia.

Kristillisdemokraatit
Kristillisdemokraatit korostavat välittämistä ja kristillisiä arvoja. Suurin ero Keskustaan on suhtautumisessa uskontoon. Samalla kun useimmat keskustalaiset haluavat pitää uskonnon ja politiikan erillään, hakevat kristillisdemokraatit neuvoja politiikan tekemiseen jopa Raamatusta. Vaikka kristillisdemokraatit suhtautuvatkin enimmäkseen myötämielisesti muihin uskontoihin, ei puolueessa juuri ole niiden edustajia.

19 Kommenttia