Kruunuvuori – silta vai tunneli?

syyskuu 27, 2006 at 11:00 ap (Helsinki-politiikka, Julkinen liikenne, Kevyt liikenne)

Tunnelinäkö
Jarmo Huhtanen kirjoitti tänään Helsingin Sanomien kolumnissaan Laajasalon Kruunuvuoreen suunnitellusta sillasta. Laajasalon öljysataman lopettaessa toimintansa vapautuu Kruunuvuorenranta asuinkäyttöön. Rakentaminen on käynnistänyt keskustelun Laajasalon yhdistämisestä kantakaupunkiin Hylkysaaren ja Katajanokan kautta. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja -lautakunta ovat suunnitelleet meren alittavaa tunnelia Kruunuvuoresta Hylkysaareen ja sieltä edelleen läppäsiltaa Katajanokalle. Tunnelia pitkin voisivat kulkea sekä raitiovaunut että kevyt liikenne.

2.6.2005 kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa Antero Alku (kesk) esitti, että kaupunkisuunnitteluvirasto selvittäisi myös sillan rakentamista Hylkysaaren ja Kruunuvuorenrannan välille. Jarmo Huhtasen mukaan lautakunnalla oli tunnelinäkö, kun se äänesti ehdotuksen kumoon äänin 5-4. Alun ehdotusta vastaan äänestivät Maija Anttila (sd), Petteri Oksa (sd), Tatu Rauhamäki (kok), Elina Palmroth-Leino (kok) ja Micaehl Sandbacka (kok). Anteron mukaan häntä vastaan äänestäneet betonipuolueiden edustajat pitivät siltaa maisemaa rumentavana.

Kauneus on katsojan silmässä
Jarmo Huhtanen pohtii kolumnissaan: “Mahtaa olla hieno tunne, kun kauniina kesäpäivänä saa pujahtaa umpinaisen betonikourun rauhoittavaan syliin. Kuvitelkaa, kuinka tunneliin laskeuduttaessa tunkkainen meri-ilma vaihtuu vähitellen tuttuun keltatuoksuun. Hyvin ilmastoidun kusirännin täytyy olla atavistinen kokemus.”

Silta olisi paitsi mukavampi pyöräillä ja kävellä myös turvallisempi ja edullisempi. Laajasalo ja Helsinki ansaitsisivat kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen maamerkiksi mieluummin avaran ja kauniisti kaartuvan sillan kuin pimeässä meren mudassa möngertävän tunnelin. Ehkä pyörien, kävelijöiden ja ratikoiden halutaankin vain pysyttelevän poissa silmistä?

Hankkeeseen perehtymättömille voin suositella tutustumista Antero Alun aihetta koskevaan sivuun täällä.

2 kommenttia

Liikennekysymykset

syyskuu 26, 2006 at 12:09 ip (Autoilu, Helsinki-politiikka, Julkinen liikenne, Kevyt liikenne)

Tietullit
Pohjoismaiden suurten kaupunkien välisessä ympäristöseminaarissa Kööpenhaminassa keskusteltiin runsaasti Tukholman ja Oslon tietullikokemuksista. Molemmissa kaupungeissa tietullit ovat osoittautuneet erinomaiseksi tavaksi parantaa ilmanlaatua. Hengitettävien pienhiukkasten määrä molempien kaupunkien keskustoissa ja keskusta-alueiden ulkopuolellakin on vähentynyt.

Lisäksi meitä helsinkiläisiä mietitytti kevyen liikenteen suuri määrä muissa kaupungeissa omaan kotikaupunkiimme verrattuna. Vaikka Helsingillä on ollut jo kymmenen vuoden ajan pyöräilyn kaksinkertaistamiskampanja, ei pyöräilijöiden määrä ole tuona aikana lainkaan lisääntynyt. Syy taitaa yksinkertaisesti olla investointien puute.

Metro vs. pikaratikka
Eilen Espoon valtuusto päätti hyväksyä suunnitelman länsimetrosta. Rahaa hankkeeseen palaa 550 miljoonaa euroa. Luonnonsuojeluliittokin ennätti jo kiittelemään päätöstä. Nyt näyttää siltä, että saamme metrorataa lisää yhdeksän kilometriä. Samalla rahalla olisimme rakentaneet huomattavasti nykyaikaisemman ja tehokkaamaan 60 kilometrin pikaratikkaradan, jonka kapasiteetti olisi vastannut metroa ja joka olisi ollut suurimmalle osalle sen käyttäjistä nopeampi ja ihmisläheisempi tapa matkustaa. Lisäksi meillä olisi jäänyt vielä 250 miljoonaa euroa kevyen liikenteen ja muun joukkoliikenteen edistämiseen. Summalla olisi moninkertaistettu pyöräilijöiden määrä, jos siihen olisi ollut tahtoa.

Nyt vaarana on joukkoliikenteen lippujen kallistuminen ja kaupungin autoistuminen. Metrohanke tukee keskustatunnelin rakentamistakin, sillä sen avulla tilat jotka olisi käytetty pikaratikkaan, vapautuvat tunnelihankkeelle. Jos metron hinta lasketaan jokaista kaupunkilaista kohden, jää jokaiselle maksettavaksi 550 euroa. Raha olisi kannattanut käyttää tehokkaammin, jos todella haluamme muuttaa kaupunkiamme ympäristöystävällisemmäksi.

Pyöräilymaaottelu
Kööpenhaminan seminaari oli minulle ensimmäinen kaupungin luottamustehtävien kautta langennut matka. Vaikka nämä matkat ovat saaneet mainetta hurjina ryyppyreissuina, ei ainakaan tämä seminaari ollut sellainen. Itse olisin tosin pärjännyt huomattavasti vaatimattomimmillakin tarjoiluilla ja majoituksilla.

Toivon, että seminaarissa esiin nousseet ehdotukset esimerkiksi pyöräilymaaottelun käynnistämisestä ja yhteisen citypyöräbrändin luomisesta Pohjoismaiden suurten kaupunkien välille, ottaisi tuulta alleen. Toivon myös, että voimme käydä avointa keskustelua siitä, pitäisikö meidänkin seurata Tukholman esimerkkiä tietulliasiassa. Tietullit ovat nimittäin osoittautuneet myös valtaviksi rahasammoiksi kaupungeille.

Ja terveisiä Malmösta. Nyt matka jatkuu kohti Tukholmaa junalla.

2 kommenttia

0,040

syyskuu 23, 2006 at 4:12 ip (Globaali demokratia, Helsinki-politiikka, Julkinen liikenne, Ympäristölautakunta)

Terveisiä Suomenlahdelta MS Gabriellalta. Olen matkalla Kööpenhaminaan Pohjoismaiden suurten kaupunkien ympäristöseminaariin Helsingin ympäristölautakunnan edustajana. Osallistun Kööpenhaminassa myös tanskalaisen demokratiajärjestö Silban seminaarin, jossa käsitellään Valko-Venäjän opposition tilannetta.

Lehdet ovat viime aikoina kirjoitelleet lautakuntien kymmenientuhansien eurojen arvoisista ryyppyretkistä. Meillä on matkassa hyvä porukka, joka varmasti oppii ja on kiinnostunut nimenomaan seminaarin aiheesta. Lisäkseni Kööpenhaminaan lähtevät lautakunnasta Juha Beurling (SDP), Björn Fant (RKP) ja Lea Saukkonen (Kok.) sekä  kaupungin edustajana muunmuassa Pekka Sauri.

Päätin matkustaa paikan päälle laivalla ja junalla. Näin vältän epämiellyttävän ja ympäristöä kuormittavan lentomatkan. Ystäväni pyysi minua muistuttamaan seminaarin lentokoneella matkustavia luvusta 0,040. Se on määrä, jonka lentokone kuluttaa polttoainetta matkustajaa kohden jokaisella kilometrillä.

Rajoitettu nettiaika pakottaa minua lopettamaan kirjoittamisen, mutta lupaan, että lisää tekstiä blogiin tulee matkan jälkeen ilmestymään.

2 kommenttia

Milinkevich ja Lukashenko

syyskuu 20, 2006 at 2:35 ip (Globaali demokratia)

UPIn keskustelutilaisuus
Tapasin eilen Valko-Venäjän oppositiojohtaja Aleksandr Milinkevichin, joka on Suomessa vierailulla. Aamulla hän oli tavannut pääministeri Vanhasen ja iltapäivällä järjestettiin Ulkopoliittisessa instituutissa keskustelutilaisuus, jossa hän oli ainoana puhujana. Paikalla oli noin viitisenkymmentä virkamiestä, lähetystöjen edustajia, poliitikkoja, toimittajia ja muita kiinnostuneita.

Milinkevich oli paikalla hyvissä ajoin. Käyttäytymiseltään hän oli julkisuuskuvansa mukaisesti leppoisa ja rauhallinen. Tilaisuudessa Milinkevich puhui ranskaa.

Opposition tilanne Valko-Venäjällä
Milinkevich kertoi, että Valko-Venäjän viime talvena pidettyjen presidentinvaalien jälkeen yli 1000 opposition kannattajaa oli pidätetty. Heistä yhdeksälle on langetettu pitkät vankeustuomiot. Yli 3500 nuorta on menettänyt työ- tai opiskelupaikkansa oppositiotoimintaan osallistumisensa takia.

Milinkevichin toiveet
Milinkevich vetosi EU-maihin, jotta nämä ja näiden kansalaiset kutsuisivat näitä kaltoin kohdeltuja nuoria vierailemaan, opiskelemaan ja ansaitsemaan rahaa EU-maihin. Normaaleille kansalaisille hän toivoi ilmaisia viisumeita Unionin alueelle, jotta he voisivat tulla katsomaan, miten vapaissa yhteiskunnissa eletään. Lisäksi hän pyysi, että listaa niistä Valko-Venäjän johtajista, joilla ei ole pääsyä EU-alueelle laajennettaisiin tuhansiin uusiin nykyisen hallinnon edustajiin. Milinkevichin mukaan tämä rohkaisisi normaaleja kansalaisia puolustamaan oikeuksiaan ja demokratiaa Lukashenkon diktatuuria vastaan.

Milinkevichin kanssa oli helppoa olla samaa mieltä näistä asioista. Hän vastusti myös lujasti Valko-Venäjän asettamista taloudelliseen saartoon. Voin allekirjoittaa hänen väitteensä siitä, että saarto vain vahvistaisi Lukashenkon kannatusta normaalien kansalaisten kärsiessä EU:n asettamista pakotteista.

Lukashenkosta Venäjän presidentti?
Pari kuukautta sitten venäläinen liberaali radiokanava “Moskovan Echo” teki suorassa radiolähetyksessä tutkimusta Putinin ja Lukashenkon kannatuksesta Venäjällä. Radiolähetykseen soittaneista tuhansista ihmisistä jopa yli 70% olisi valinnut Venäjän presidentiksi Lukashenkon Putinin sijaan. Kun tutkimus toistettiin, tulos oli sama. Radiokanavan kuuntelijakuntaa on pidetty myös liberaalina, joten tutkimustulos on hätkähdyttävä.

Milinkevich kehoittikin suomalaisia seuraamaan erityisen tarkasti Valko-Venäjän kehitystä. Hän muistutti puheessaan, että alunperin itävaltalaisen Hitlerinkin pääsylle Saksan johtoon naureskeltiin. Venäjän johdossa vanhaa neuvostoliittolaista perinnettä vaalivalla Lukashenkolla olisi tällöin hallussaan myös ydinase, muistutti oppositiojohtaja.

Epäilemättä nykyisessä epätasa-arvoisessa venäläisessä yhteiskunnassa etenkin köyhät ihmiset olisivat valmiita kannattamaan Lukashenkon tyyppistä neuvostoliitomaista hallintatapaa. Suomalaisten kannataankin tänään seurata tarkkaan, kuinka tulevassa Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliittoa koskevassa kansanäänestyksessä käy ja miten Putin aikoo toteuttaa tavoitteensa nostaa Valko-Venäjälle myytävän kaasun hintaa 40 USD:sta 200 USD:iin. Milinkevichin mukaan jo yli 100 USD:n hinta romahduttaisi Valko-Venäjän talouden.

Milinkevich privaatisti
Tilaisuuden jälkeen jäimme Esa Harjulan kanssa keskustelemaan Aleksandr Milinkevichin kanssa. Kerroimme, että olimme menossa presidentinvaaleihin vaalitarkkailijoina ja että emme saaneet viisumia. Kerroimme myös, että moni ihminen on ollut kiinnostunut toiminnastamma ja että tulemme jatkossakin toimimaan demokraattisten voimien tukemiseksi maailmalla. Milinkevich kiitti meitä siitä välittämisestä, jota olimme valkovenäläisiä kohtaan osoittaneet. Hän kuitenkin huomautti, että ei suosittele suoraa toimintaa Valko-Venäjällä.

Jäimme kummastelemaan hänen pessimististä asennettaan suoraa toimintaa kohtaan. Ehkä Milinkevich oletti meidän pyrkivän radikaaleihin toimiin, jotka vahingoittaisivat valkovenäläistä politiikkaa. Itse en missään tapauksessa ole pyrkimässä suoraan konfliktiin Valko-Venäjän nykyisen hallituksen tai opposition kanssa. Olen vain totuuden etsimisestä, demokratian tukemisesta ja vieraista kulttuureista kiinnostunut nuorisopoliitikko, joka haluaa pitää ovet avoimina kaikkiin suuntiin. Toistaiseksi se on onnistunut.

Kommentoi

Ammattikoulukierros

syyskuu 19, 2006 at 12:27 ip (Järjestötyö, Nuorisopolitiikka)

Roihuvuoresta kaikki alkoi
Helsingin poliittiset nuorisojärjestöt asettivat viime keväänä kunnianhimoisen tavoitteen. Päätimme kiertää kaikki Helsingin ammatilliset oppilaitokset ja tarjota oppilaille oppitunteja, joilla esitelleen nuorisojärjestöjen toimintaa ja kutsutaan nuoria mukaan.

Kaikki ammattikoulut ottivat vierailupyyntömme hyvin vastaan. Kierroksemme alkoi eilen Roihuvuoresta, jossa pidimme kaksi oppituntia, toisen kokki- ja toisen vaatetuslinjan opiskelijoille.

Puoluedemokratia
Viime vuosien trendinä on ollut puolueiden ja niiden nuorisojärjestöjen jäsenmäärien putoaminen. Tästä voivat puolueet syyttää ennenkaikkea itseään. Keskustan uusi puoluesihteeri Jarmo Korhonen sanoi puoluesihteerikampanjansa aikana, että Keskusta menestyy, kun se oppii taas pyytämään uusia ihmisiä jäsenikseen.

Jos puolueet jämähtävät paikoilleen ja muuttuvat pelkiksi vaaliorganisaatioiksi, muuttuu suomalainen politiikka poliittisen eliitin temmellyskentäksi. Näin on jo osittain käynyt, kun kansalaisten houkuttelemisen sijaan on keskitytty muiden tekemisten arvosteluun ja oman mielipiteen toitottamiseen.

Tänään Roihuvuoressa pitämiemme tuntien jälkeen opettaja kiitti meitä siitä, että kannustimme nuoria lähtemään itse mukaan päätöksentekoon. Hänen näkemyksensä mukaan nuoret pitävätkin politiikkaa vain eliitin temmellyskenttänä, jossa nuorilla ei ole vaikutusvaltaa. Moni yhtyy näkemykseen. Meillä olisi kuitenkin edelleen olemassa vahvat kanavat vaikuttaa, jos me vain uskaltautuisimme jalkautumaan kaduille ja toreille ihmisten pariin ja kertomaan heille, että puolueet ovat olemassa heitä varten, ei siksi että poliitikot saisivat leipänsä niistä.

Mikä on Keskustan voimavara?
Keskusta on aikanaan syntynyt vahvana kansanliikkeenä ja meillä on edelleen huomattavasti enemmän jäseniä kuin millään muulla puolueella. Olemme jopa Euroopan laajuisesti erittäin suuri puolue jäsenmääriä verratessa. Jäsenet ovat Keskustan voimavara, eivät suuret poliittiset aatteet tai politiikan suuret nimet. Keskustan on syytä julistaa hätätila, jos jäsenmäärän lasku ei käänny nousuun. Pelkät puheet eivät riitä. Siksi haastankin jokaisen keskustalaisen talkoisiin ja kertomaan muillekin ihmisille, että puolueet ovat erinomainen mahdollisuus vaikuttaa. Me tarvitsemme uusia voimia ja ovet ovat avoimena.

Kommentoi

Smash Asem!

syyskuu 14, 2006 at 11:59 ap (Aatteet, Globaali demokratia, Nuorisopolitiikka, Poliisi)

Anarkhos

Vapaus tuo mukanaan vastuun. Hierarkioista ja alistussuhteista vapaata eli anarkistista yhteiskuntaa tavoittelevat anarkistiset ryhmät ilmoittelivat jo pitkään haluavansa tuoda hieman sekasortoa Helsingin kaduille Kiinan pienviljelijöiden ja hikipajojen työläisten auttamiseksi.

Vapaus ei voi toteutua ilman vastuuta. Viikonloppuna Helsingin kadut täyttyivät mellakkapoliiseista ja kaupunkilaisista. Yli sata ihmistä pidätettiin ja sadat olivat saarrettuina mellakkapoliisien ringin sisällä tunteja. Tähän päivään mennessä kukaan ei ole ilmoittanut ottavansa vastuuta siitä säröstä, joka muodostui tuona lauantai-iltana.

Väkivaltaan ei pidä vastata väkivallalla. Väkivalta on toisen ihmisen alistamista oman vallan alle. Mielenosoitusta järjestäneiden tahojen olisi tullut ymmärtää, että jakamalla ilmoituksia, joissa otetaan väkivaltaisesti yhteen ja samalla mainostamalla sekasorron tuomista, ei voida edistää anarkistista aatetta alistussuhteista vapaasta yhteiskunnasta. Tapahtumien seurauksena saatiin myös kansalaisia, joilla ei ole mitään käsitystä anarkismin aatteesta syyllistymään väkivaltaisuuksiin.

Kaduilla tappeleva poliisi 

Poliisi oli varustautunut mielenosoitukseen kuin katutappeluun. Miesvahvuus, kilvet, pamput ja koirat olivat vahva osoitus siitä. Sen sijaan poliisi ei ollut varustautunut konfliktin ehkäisyyn riittävän hyvin. Poliisilta puuttuivat riittävät äänentoistolaitteet, joilla paikalla olleille olisi voitu kertoa tapahtumien kulusta. Kommunikaatio väkijoukon kanssa tapahtui kilpien takaa hyökkäämällä. Kuulutuksia kyllä käytettiin, mutta esimerkiksi saartorenkaan sisällä olleet luulivat kehoitusten poistua olleen kohdistettu heille. Tämä yleinen käsitys käy ilmi esimerkiksi Tapio Laakson blogista. Suurin osa saarron ulkopuolella olleista ei kuullut poliisin poistumiskehotuksia lainkaan. Saarron purku kesti poliisilta luvattoman kauan. Saarrosta olisi tullut olla vähintään kaksi poistumisreittiä. Lisäksi todistin itse täysin syyttömien ihmisten kiinniottoja. Toisaalta myös monet väkivaltaan syyllistyneet pullonheittelijät jätettiin vapaaksi. Poliisijohto ei kuitenkaan ottanut vastuuta eikä tehnyt julkisia lupauksia kohentaa valmiuttaan vastaisuudessa, vaikka yleisön arvostelu oli kovaa.

Erityisen kovasti poliisia arvosteltiin mielipiteenvapauden loukkaamisesta. Mielenosoitukset ovat luonnollinen osa vapaata yhteiskuntaa. Väkivaltaiseksi aiottu mielenosoitus ei kuitenkaan ole osa vapaata yhteiskuntaa vaan päinvastoin askel kohti autoritääristä voimalla hallintaa.

Kokoomuksen jäsenyyden rajaton valta 

Hauskojakin sattumia tapahtumassa oli. Kuulemani todistuksen mukaan jotkut saarron sisään jääneet kokoomusnuoret yrittivät Kokoomuksen puoluekorttia näyttämällä päästä saarron sisästä pois. Liekö presidentinvaalien hyvä menestys tuudittanut pojat uskomaan puoluejäsenyyden äärettömään valtaan vai pelottiko leimautuminen mielenosoittajahörhöksi. Sorry, leima on otsassa.

Kommentoi

Kiitoksia

syyskuu 12, 2006 at 2:59 ip (Järjestötyö)

Tätä blogia ei olisi koskaan syntynyt, ellen olisi aikanaan lähtenyt mukaan Persikka Interactive Oy:n huimaan menestystarinaan ja saanut sieltä oppia tiedon valtatielle. Tätä blogia ei olisi myöskään syntynyt elleivät Ilkka “Maisteri” Miettinen ja Sinikka “Mummo” Varila olisi houkutelleet minua politiikan poluille. Tätä blogia ei myöskään olisi syntynyt, ellei Tuomo Järvelä olisi minua sen luomiseen houkutellut.

Lupaan, että blogini tulee kertomaan niistä sattumista ja tapahtumista, joille alkiolainen tie minut johdattaa. Lupaan, että blogini tulee kertomaan niistä ajatuksista, joita ympäröivän maailman kuohunta päähäni tuo.

Uskon, että blogini tulee pian olemaan täynnä kiinnostavia tarinoita ja sattumuksia, sillä niitä ei tältä tieltä ole puuttunut.

Uskollisesti teidän,

Riku

2 kommenttia